Riihimäen sairaalan alasajo on nostattanut asukkaiden kovan vastarinnan.
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin hallituksen riihimäkeläiset hallituksen jäsenet
Kari Kaistinen (SDP) ja Olli Puputti (KOK) ovat joutuneet
asukkaiden kovan kritiikin kohteeksi.
Reijo Sutinen
kertoo, että kaupunkilaiset ovat vuosikymmenten ajan tottuneet täyden
palveluiden sairaalapalveluihin.
- Sairaanhoitopiiri ei ole kuunnellut eikä ymmärtäneet
Riihimäen edustajana toimineen kirurgian ylilääkärin Olli Tammisen toimintaa, koska hän ei ole hyväksynyt sairaanhoitopiirin
strategiapaperiin pohjautuvaa Riihimäen palveluiden alasajoa. Sairaanhoitopiiri
on viitannut kintaalla yhteistyölle henkilöstön kanssa eikä liioin ole
vaivautunut tiedottamaan esitetyistä palveluiden alasajosta ja muutoksista,
sanoo Sutinen.
Alasajoa useassa
vaiheessa
Sutisen mukaan riihimäkeläiset muistavat hyvin erikoislääkärijohtoisen
aluesairaalan, jonka hyvää palvelutasoa he aivan oikein ja perustelluista
syistä kaipaavat.
Tänään palvelut näyttävät olevan enää muisto vain. Alasajo
on tehty useassa vaiheessa: Naistentautien toiminta lopetettiin kaksi vuotta
sitten, sitten lääkekeskus lopetettiin, kuten myös valvontayksikkö ja noin
puolet kirurgian ja sisätautien sairaansijoista. Lähtö koitti niin psykiatrian
vuodeosastolle, lonkkaproteesileikkauksille kuin terveyskeskuksen yöpäivystykselle.
-sairaanhoitopiirin luottamushenkilöt kutsuvat edellä mainittujen
päätösten toteuttamista ”strategiapaperin mukaiseksi kehittämiseksi”. Tätä ei missään
nimessä ole rehellistä, vielä vähemmän Riihimäen asukkaiden etujen mukaista
toimintaa, toteaa Sutinen.
Hänen mukaansa nyt uuden vaaleilla valittavan kaupunginvaltuuston on ensi työkseen yhdessä sairaalan henkilökunnan ja asukkaiden kanssa käytävä kaikki vaihtoehdot läpi sairaalapalvelujen säilyttämiseksi. Hyvinkään ja Riihimäen sairaaloiden yhteistyöstä on viimeinkin aloitettu yhteistyöneuvottelut.
Hänen mukaansa nyt uuden vaaleilla valittavan kaupunginvaltuuston on ensi työkseen yhdessä sairaalan henkilökunnan ja asukkaiden kanssa käytävä kaikki vaihtoehdot läpi sairaalapalvelujen säilyttämiseksi. Hyvinkään ja Riihimäen sairaaloiden yhteistyöstä on viimeinkin aloitettu yhteistyöneuvottelut.
Riihimäen hallintojohtaja Jussi Savola perusteli lokakuussa Riihimäen lukion vaalipaneelin
alustuspuheenvuorossaan yhteistyöneuvotteluja sillä, että vuoden 2014 alusta
terveydenhuoltolaki antaa potilaille valinnan vapauden valita, mistä hankkivat
erikoissairaanhoidon palvelut. Olettamus on, että iso osa seudun asukkaista
kääntyy lähinaapurin Hyvinkään puoleen. Muutoksella olisi vaikutuksia myös
Hämeenlinnaan, sanoo Sutinen.
Hän ennakoi, että kuntavaalien jälkeen tulossa rajut
sairaanhoitopiirejä koskevat valtakunnalliset muutokset Kataisen hallituksen
virkamiesvalmistelussa olevassa sosiaali- ja terveyspalveluiden
rakenneuudistuksen myötä.
-hyvä, että Hyvinkään kanssa on käynnistetty neuvottelut,
muitta tässäkin asiassa olisi pitänyt toimia ennakoivasti jo neljä vuotta
sitten.
Meidän kommunistien ja asukkaiden tulee toimia sairaala asiassa aktiivisesti
yhdessä Riihimäen sairaalan henkilökunnan kanssa parhaan tuloksen saamiseksi.
Julkisen
terveydenhuolto kuntoon
SKP:n kuntavaaliehdokkaana olevan Reijo Sutisen mukaan
kommunistien ja asukkaiden tulee toimia sairaala asiassa aktiivisesti yhdessä
Riihimäen sairaalan henkilökunnan kassa parhaan tuloksen saamiseksi.
Me kommunistit vaadimme julkisen terveydenhuollon laittamista kuntoon. Terveyserojen kaventamiseksi on kuntien perusterveydenhuolto tehtävä maksuttomaksi. Hoitotakuu on saatava toimimaan kaikissa terveyspalveluissa. Kuntien terveyskekuksissa on kehitettävä myös terveydenhuoltoa. Tämä edellyttää valtion rahoituksen lisäämistä. Erijoissairaanhoitoa ei saa siirtää nykyistä laajemmin kuntien vastuulle eikä alistaa yksityisille markinoille, listaa Sutinen.
(Tiedonantaja Riihimäki 26.10.2012)
Me kommunistit vaadimme julkisen terveydenhuollon laittamista kuntoon. Terveyserojen kaventamiseksi on kuntien perusterveydenhuolto tehtävä maksuttomaksi. Hoitotakuu on saatava toimimaan kaikissa terveyspalveluissa. Kuntien terveyskekuksissa on kehitettävä myös terveydenhuoltoa. Tämä edellyttää valtion rahoituksen lisäämistä. Erijoissairaanhoitoa ei saa siirtää nykyistä laajemmin kuntien vastuulle eikä alistaa yksityisille markinoille, listaa Sutinen.
(Tiedonantaja Riihimäki 26.10.2012)
.