Asumismenot alas

Suomalainen maksaa asumisestaan maltaita, eikä silti useinkaan saa haluamaansa. Sekä vuokrat että omistusasuntojen hinnat ovat nousseet kohtuuttomasti. Sääntelyn purkaminen on ”laillistanut” kiskurivuokrien perimisen. Kokoomuslaisen asuntoministerin, pankkien ja rakennusliikkeiden toimesta on ajettu alas ns. sosiaalinen asuntotuotanto. Samalla asumisesta on tullut yhä enemmän sijoitustoimintaa, joka on nostanut entisestään sen hintaa.

 Asumisen hintaa nostavat myös asumiseen kohdistuvan kiinteistöveron korotukset, monien kuntien perimät kohtuuttomat tonttivuokrat, energian ja veden hinta, peruskorjaukset ja monet muut kustannukset. Asunnottomuuden torjumiseksi on tehty ohjelmia, mutta asunnottomuus ei ole juurikaan vähentynyt. Lisäksi moni haluaisi vaihtaa asuntoa sopivammaksi, mutta ei voi, koska muutos tulisi liian kalliiksi. Erityisesti monet nuoret asuvat yhä pidempään kotona, koska heillä ei ole varaa omaan asuntoon.

Esitykseni asunto-ongelmiin:

- Suomeen tarvitaan vuokrasääntely, jotta vuokralaiset eivät ole markkinoiden armoilla ja vuokrat

saadaan kuriin.

- Kohtuuhintaisten asuntojen rakentamista tulee lisätä huomattavasti. On perustettava uusi aravalainajärjestelmä, joka tarjoaa edullisia ja pitkäaikaisia lainoja asuntorakentamiseen ja peruskorjaamiseen. Tätä varten on perustettava valtion tai osuuskunnallinen ei-kaupallinen

asuntopankki. Lisäksi tarvitaan valtion tai kuntien oma rakennusyritys.

- Kuntien oikeutta periä vuokrissa korkoa kunnallisiin vuokra-asuntoihin sijoitetusta pääomasta ja tonttimaasta tulee rajoittaa. Kunnissa on pidettävä huolta mm. kaavoituksella, monipuolisella asuntotuotannolla ja palveluilla siitä, että asuinalueen eivät eriydy hyväosaisiin ja huono-osaisiin.

- Asuntolainojen korkovähennysoikeudelle tulee asettaa katto, joka ei koske tavanomaista omassa asunnossa asumista, mutta rajaa vähennysoikeutta sijoitus- ja ökyasumisessa.

Asumisoikeuslainsäädäntöä tulee muuttaa niin, että yleishyödylliset rakennuttajat eivät voi periä kohtuuttomia vuokria.

- Vuokralaisten ja asumisoikeusasukkaiden oikeuksia itsehallintoon ja asukasdemokratiaan on laajennettava

Rakennusliittotaustaiset eduskuntavaaliehdokkaat Mestalla.fi - Rakennusliitto

Rakennusliittotaustaiset eduskuntavaaliehdokkaat Mestalla.fi - Rakennusliitto

Ilmastopäästöt ja energianhinta kuriin

Koko maailma on energiavallankumouksen edessä. Suuri syy tähän on ilmastonmuutos, jota fossiilisten polttoaineiden kuten kivihiilen, öljyn, maakaasun ja turpeen käyttö on kiihdyttänyt. Ilmastonmuutos uhkaa koko maapallon ekosysteemien toimivuutta ja ruuantuotantoa, synnyttää myrskyjä ja tulvia, aiheuttaa kuivuutta ja vesipulaa. On myös tarve turvata energian riittävyys hyvän elämän takaamiseksi koko ihmiskunnalle. Sähkö ja lämpö ovat välttämättömyyshyödykkeitä, jotka eivät saa olla voitontavoittelun kohteena. Suomella olisi mahdollisuus olla ilmastonmuutoksen torjumisessa edelläkävijä.

Suomessa on eriomaiset edellytykset tuulivoimalle, runsaat biopolttoainevarat, vesivoimaa.

Suomessa osataan rakentaa tuulimyllyjä, biokattiloita ja turbiineja. Energian säästämiseen on monia keinoja.

Suomi on kuitenkin ilmastopolitiikan perässähiihtäjä, vaikka vihreät ovat hallituksessa. Energiaa paljon kuluttavan teollisuuden ja energiateollisuuden lyhyen tähtäimen voitot ovat hallitukselle tärkeämmät kuin luoda uutta osaamista ja taata ihmisten turvallisuus. Jyrki Kataisen ”vihreä verouudistus” korottaa energian hintaa suhteellisesti eniten pienituloisille, tukee paljon energiaa kuluttavia tuotannonaloja, suosii turvetta ja rankaisee vähäpäästöistä maakaasua, joka on tärkeä siirtymävaiheen polttoaine kestävään energiatalouteen. Hallitus on myös heikentänyt rautateitä ja muuta joukkoliikennettä.

Resepti kestävälle energiataloudelle

Annos riittää myös tuleville polville tarvitaan;

-  1 kpl ilmastolakeja, joka velvoittaa vuosittaisiin päästö vähennyksiin, joilla vähennetään päästöjä 40 % 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja asettaa tavoitteeksi hiilineutraalin Suomen vuoteen 2030 mennessä,

- 1 kokonainen energiaverotusuudistus, joka tekee työn kannattavammaksi kuin luonnonvarojen ja energian kulutuksen, parantaa ympäristön tilaa ja ohjaa energian kulutusta uusiutuviin energialähteisiin,

- 1 syöttötariffi, joka tukee hajautettua energiantuotantoa (tuuli, biokaasu,aurinkoenergia), 

- riittävästi investointitukia puupohjaisille biopolttoaineille, maalämpöön, aurinkoenergiaan sekä energiaa säästäviin ratkaisuihin,

- hyppysellinen tukea tieteelle ja tutkimukselle, jolla luodaan uusia tulevaisuuden energiatalouden ratkaisuja,

- kattavasti edullista joukkoliikennettä,

- runsaasti oikeudenmukaisuutta, joka laskee energian välttämättömyyskulutuksen hintaa ja

rankaisee kerskakulutusta,

- energiatuotannon yhteiskunnallista omistusta.

Ota ilmastolaki, energiaverouudistus, syöttötariffi, investointituki ja joukkoliikenne ja laita keitos kypsymään vaaleihin, jotta eduskuntaan saadaan enemmistö, joka asettaa kansalaisten tasavertaiset tarpeet energiayhtiöiden ja suurteollisuuden lyhyen tähtäimen voittojen edelle. Mausta tieteelle ja tutkimukselle annettavalla tuella äläkä säästele yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kanssa. Tarkista maku ja vahvista sitä tarpeen mukaan yhteistyöllä kansalaisjärjestöjen kanssa.

Jos keitos ei kypsy, leikkaa energiayhtiöiden voittoja, laadi suunnitelma ydinvoimasta luopumiselle ja kieltäydy antamasta lupia uusille ydinvoimaloille ja uraanikaivoksille. Jos tulos ei vieläkään tyydytä sinua, kansallista koko energiahuolto.

Nautitaan höyryävän kuumana. Maistuu erityisen hyvin talven pakkasissa, mutta myös kuumina kesäpäivinä. Makunautintoa parantavat kattava, reilu ja sitova kansainvälinen ilmastosopimus sekä riittävä taloudellinen ja teknologinen tuki kehitysmaille. Juhlava versio keitoksesta

saadaan lopettamalla sodat ja asevarustelu, joihin nykyisin käytetyillä varoilla voidaan maksaa koko homma.

Joukot pois Afganistanista, ei Natolle!

Afganistan on varoittava esimerkki siitä, että kansainvälisiä ongelmia ei ratkaista sodan ja Naton keinoin. Eduskunnan aikoinaan yksimielisesti tekemä päätös lähettää suomalaisjoukkoja Afganistanin sotaan on ollut vakava virhe.

Suomen joutuminen Afganistanissa miehitys- ja sisällissodan osapuoleksi kertoo siitä, miten vaarallisiin selkkauksiin vie sotilaallinen kumppanuus USA:n ja Naton kanssa. Suomalaisten ja muiden ulkomaiset sotilasjoukot on vetämistä pois Afganistanin sodasta.

USA ja Nato ovat käyttäneet Afganistanin sotaan jo summan, joka on enemmän kuin Afganistanin kansantuote yli 20 vuodessa. Näillä yli 250 miljardilla dollarilla olisi voitu tuhoamisen sijasta uudistaa ja rakentaa maata.

Suomen on palattava sotilaallisen liittoutumattomuuden ja rauhanpolitiikan tielle. Suomi tunnetaan vieläkin maailmalla rauhanpolitiikasta. Voimme osaltamme edistää poliittistenratkaisujen hakemista muun muassa Afganistanin ja Palestiinan konflikteihin.

Suomen edustajien on myös asetuttava selvästi vastustamaan USA:n ja Naton piirissä esitettyä sotilaallista sekaantumista muidenkin arabimaiden tapahtumiin.

Suuri enemmistö suomalaisista vastustaa oikeiston pyrkimyksiä viedä Suomi Naton jäseneksi. Uuden globaalimman strategian hyväksyneen Naton sijasta on vahvistettava YK:n roolia ja toimittava oikeudenmukaisemman maailman hyväksi.

Sota-aseita vai arjen turvaa?

Nato-kumppanuus on johtanut myös kasvavaan asevarusteluun. Valtion tämän vuoden budjetissa on asehankintoihin jo 854 miljoonaa euroa ja tilausvaltuuksia lähivuosien asehankintoihin 1 865

miljoonaa. Nämä rahat ovat pois ihmisten arjen turvasta.

40 miljoonalla eurolla voi palkata vuodeksi päiväkoteihin 1 000 lastentarhanopettajaa. 70 miljoonalla voi palkata kouluihin noin 1 000 opettaa ja 500 oppilashuollon työntekijää. 320 miljoonalla saataisiin kuntiin 7 500 vanhusten

palveluasumispaikkaa ja niihin 6 000 työntekijää. 500 eurolla voisi työllistää vuodeksi noin 8 500 rakentajaa tekemään kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Samalla voidaan lyhentää niin asepalvelusta kuin siviilipalvelusaikaa.

Me kommunistit haastamme myös muut puolueet ottamaan selvästi kantaa Afganistanin sotaa, Natoa ja asevarustelua vastaan – rauhanpolitiikan puolesta.

Kuntien palvelut pelastettava

Suomessa sotien jälkeen rakennetut julkiset palvelut ovat vasemmiston ja
työväenliikkeen suuri saavutus. Kaikki nykyiset eduskunta puolueet ovat hallituksessa ollessaan ja kuntatasolla karsineet näitä palveluja. Niiden hyväksymä kunta- ja palvelurakenneuudistus asettaa yhä laajemmin kyseenalaiseksi keskeisesti kuntien järjestämiin palveluihin perustuvan hyvinvointimallin. Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin, kuvaa tässä hallituksen ja eduskuntaoppositionsuhdetta.

Kuntien valtionosuuksia ja verotuloja on 90-luvun alun jälkeen leikattu niin, että ne ovat lähes viisi miljardia euroa pienemmät vuodessa kuin olisivat ilman näitä päätöksiä. Porvarihallituksen aikana valtion rahoituksen osuus kuntien tuloista on edelleen supistunut, vaikka valtionosuuksiin on tehty

indeksitarkistuksia. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksella on kasvatettu kuntienkokoa ja muutettu palvelujen tuottamisen tapoja niin, että asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ja valtuustojen päätösvalta ovat kaventuneet. Useimmissa kunnissa kaikki nykyiset eduskuntapuolueet ovat olleet mukana leikkaamassa ja kilpailuttamassa kuntien palveluja.

Kuntien palvelut ovat nousseet yksityisen bisneksen laajentamisen ydinalueeksi. Tällä alueella liikkuu vuodessa noin 35 miljardia euroa rahaa. Elinkeinoelämän keskusliitto, kauppakamarit ja oikeisto pyrkivät alistamaan ne mahdollisimman laajasti yksityisten yritysten hallitsemien markkinoiden voitontavoittelulle. Jo yli viidennes kuntien menoista käytetään palvelujen ostoihin.

Tämä tulee useimmiten kalliimmaksi sekä asukkaille että kunnille. Jos nykyinen oikeistolainen politiikka saa jatkua, peruspalveluja leikataan, kilpailutetaan ja yksityistetään. Seurauksena on eriarvoisuuden kasvu ja kunnallisen demokratian kuihtuminen entisestään.

Esitykset kuntien palvelujen turvaamiseksi:

- Peruspalvelut – kuten päivähoito, peruskoulu, terveysasema, kirjasto ja joukkoliikenne – ovat jokaiselle kuuluvia perusoikeuksia. Näitä oikeuksia on vahvistettava muun muassa säätämällä

vanhuspalvelulaki, joka velvoittaa turvaamaan kunnolliset palvelut.

- Kuntiin tulee palkata lisää vakinaisia työntekijöitä ja heille pitää maksaa kunnon palkka. Erityisesti on lisättävä vanhustenpalvelujen, terveydenhuollon ja lasten päivähoidon henkilöstöä. Kunnissa ei pidä ottaa käyttöön hallituksen ajamia yksipuolisia tuottavuusohjelmia,

joilla pyritään vähentämään ja hiostamaan työntekijöitä.

- Kuntapalvelujen kilpailuttaminen, yhtiöittäminen ja yksityistäminen on pysäytettävä. Lakisääteiset palvelut pitää taata pääsääntöisesti kuntien itse tuottamina lähipalveluina.

- Kuntien valtionosuuksia on nostettava seuraavalla eduskuntakaudella vuosittain reaalisesti vähintään 500 miljoonalla eurolla. On kohtuutonta, että valtionosuudet ovat kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden menoista enää vain 19 % luokkaa.

- Kunnallisvero on muutettava progressiiviseksi eli henkilön tulojen mukaan nousevaksi. Myös pääomatulot on saatettava kunnallisveron piiriin.

- Kunnallista demokratiaa ja itsehallintoa on laajennettava. On kehitettävä suoraa demokratiaa, lähidemokratiaa, osallistuvaa budjetointia, kansanäänestyksiä ja julkisuutta päätöksenteossa.

Perusturvan takaamiseksi jokaiselle

SKP julkisti tänään Hakaniemen torilla aloitteen perusturvan uudistamiseksi (18.2.2011). SKP toi torille verkkoja paikattavaksi ja uusittavaksi esimerkkinä perusturvan parantamisen tarpeesta. SKP syytää hallituksia ja eduskuntaa siitä, että jo noin 700 000 suomalaista joutuu sinnittelemään EU:n määrittelemän köyhyysrajan alapuolella.

SKP esittää, että sosiaaliturvan uudistamisen lähtökohdaksi otetaan vähintään 900 euron perusturvan takaaminen kuukaudessa verottomana jokaiselle, jolla ei ole mahdollisuutta muuhun tuloon työttömyyden, opiskelun, pätkätöiden, vanhuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi.

– Eduskuntapuolueet ovat luvanneet toimia köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Tulokset voi jokainen nähdä. Köyhät ovat köyhtyneet ja rikkaat rikastuneet.

– Suurituloisimmat tienaavat vuodessa miljoonia euroja samaan aikaan kun sadat tuhannet saavat niin vähän, että se ei kerta kaikkiaan riitä toimeentuloon. Valtiovarainministeriö puhuu julkisen talouden ”kestävyysvajeesta”, vaikka bruttokansantuote on kasvanut kymmenessä vuodessa – taantumasta huolimatta – 50 miljardilla ja rikkaita tuetaan jatkuvasti verohelpotuksilla.

SKP:n viiden kohdan aloite

1. Taataan 900 euron perusturva kuukaudessa verottomana jokaiselle täysi-ikäiselle niissä elämäntilanteissa, joissa hänellä ei ole mahdollisuutta saada muuten toimeentuloaan työttömyyden, pätkätöiden, opiskelun, vanhuuden, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi.
Tämä tarkoittaa käytännössä nykyisen työttömyyspäivärahan, työmarkkinatuen, opintorahan, pienten eläkkeiden, toimeentulotuen perusosan, kuntoutusrahan sekä alimpien sairauspäivärahojen, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen tuntuvaa nostamista ja lainsäädännön uudistamista. Samalla poistetaan karenssit ja omavastuuajat, joiden takia moni jää nyt vaille työttömyys- tai muuta perusturvaa. Perusturva sidotaan indeksiin, joka estää sen jäämisen jälkeen elinkustannusten ja ansiotason yleisestä noususta. Uudistus koskee Suomen kansalaisten lisäksi muita täällä vakinaisesti asuvia ja oleskeluluvan saaneita.


2. Verotettavan tulon alaraja nostetaan 1 100 euroon kuukaudessa.
Tämä muutos koskee käytännössä etenkin kunnallisverotusta. Tällainen muutos on tarpeen, jotta verotus ei tee ketään köyhäksi eikä riippuvaiseksi toimeentulotuesta. Kun samalla saatetaan pääomatulot kunnallisveron piiriin, kiristetään suurituloisten verotusta ja nostetaan kuntien valtionosuuksia, voidaan pitää huolta myös kunnallisten palvelujen rahoituksesta.


3. Säädetään vähimmäispalkkalaki, joka takaa vähintään 1 500 euron kuukausipalkan normaalista työajasta.
Näin voidaan ehkäistä työnantajien pyrkimyksiä luoda Suomeenkin laajat halpatyövoiman markkinat, joilla työntekijä ei tule toimeen palkallaan vaan tarvitsee lisäksi toimeentulotukea. Samalla on rajoitettava työnantajien mahdollisuuksia keinotella pätkätyösuhteilla ja kiertää työehtosopimuksia. Työttömiä työllistettäessä ja työharjoittelusta on maksettava työehtosopimusten mukaista palkkaa. Tarvitaan myös eurooppalainen minimipalkka, jotta samasta työstä samassa maassa maksetaan sama palkka. Euroopan vasemmisto on ehdottanut, että se on 60 % kunkin maan keskipalkasta.


4. Kehitetään Kansaneläkelaitoksesta itsenäinen eduskunnan alainen sosiaaliturvalaitos, jonka hoidettavaksi kootaan ja yhtenäistetään perustoimeentulo- ja eläkejärjestelmät.
Näin toimeentulon perusturvaa ei tarvitse enää hakea monelta luukulta. Kansalaisten yhdenvertaisuus paranee kun tukipäätökset eivät vaihtele asuinkunnasta riippuen. Sosiaalityöntekijöiden voimavarat voidaan samalla suunnata varsinaiseen sosiaalityöhön. On huolehdittava siitä, että perusturvaa koskevat tukipäätökset tehdään nopeasti, yhdessä viikossa.


5. Toteutetaan edellä esitetty perusturvauudistus asteittain enintään neljässä vuodessa. Ensimmäisenä askeleena tehdään heti 120 euron tasokorotus kuukaudessa työmarkkinatukeen ja työttömyyspäivärahaan, opintorahaan, toimeentulotuen perusosaan, pieniin eläkkeisiin ja alimpiin sairaus- ja muihin päivärahoihin. Rahoitusta lisätään sen jälkeen suunnitelmallisesti niin, että vuoden 2015 alkuun mennessä saavutetaan nykyrahassa laskettuna 900 euron minimitaso. Samalla panostetaan valtion ja kuntien toimiin, joilla luodaan lisää työpaikkoja ja parannetaan palveluja.

SKP:n esittämän perusturvauudistuksen toteuttaminen vaatisi nettomääräisesti alle miljardi euroa vuodessa lisää neljän seuraavan vuoden aikana, eli yhteensä vajaan neljän miljardin euron tasokorotuksen toimeentuloturvaan käytettäviin varoihin. Perusturvan parantamiseen käytettävistä varoista arviolta lähes puolet palaa suoraan valtion ja kuntien kassaan erilaisina välillisinä ja muina veroina.

SKP esitää uudistuksen rahoittamista kiristämällä pääomatulojen ja suurten tulojen verotusta, palauttamalla työnantajien kela-maksu ja varallisuusvero suurille omaisuuksille sekä verottamalla pörssikauppaa.

Aloite on julkaistu kokonaisuudessaan täällä.

Näpit irti eläkkeistä!

Vaalien alla toteutettu takuueläke nostaa kaikkein pienimmät eläkkeet 685 euroon kuukaudessa. Takuueläke on täysin riittämätön ja jää satoja euroja alle EU:n 

määrittelemän köyhyysrajan.

Keskimääräinen työeläke oli 1 344 euroa kuukaudessa vuonna 2009. Silläkin on vaikea tulla toimeen. Naisilla keskimääräinen työeläke jäi alle 1 200 euroon. Erityisen vaikea tilanne on jo nuorena työkyvyttömyyden takia eläkkeelle jääneillä.

Paavo Lipposen johtama hallitus otti vuonna 1996 käyttöön ns. taitetun indeksin. Sen seurauksena eläke, joka vuonna 1995 oli 60 % henkilön tuolloisesta palkasta, oli vuonna 2009 enää alle 48 % vastaavasta palkkatasosta. Lipposen toisen hallituksen päättämä elinaikakerroin on alkanut vaikuttaa vuoden 2010 alusta vuonna 1948 syntyneiden eläkkeisiin noin 1 % alenemalla. Vuonna 1950 syntyneiden eläkkeistä nipistetään jo 3 %. Kerroin syö nuorempien ikäluokkien eläkkeitä vuosi vuodelta yhä enemmän niin, että vuonna 1980 syntyneiden vastaavista eläkkeistä otetaan pois peräti 17 %.

Elinkeinoelämän keskusliitto ajaa eläkeikärajan nostamista, vaikka suuri osa työntekijöistä ei jaksa nykyiseenkään eläkeikään. Tässä sivuutetaan sekin, että suomalaiset tekevät jo nyt työtä keskimäärin kolme vuotta pidempään kuin muissa EU-maissa.

EK ja valtiovarainministeriö pelottelevat ”eläkepommilla”. Eläkerahastoissa olevat työ-eläkevarat ovat kuitenkin kasvaneet vuodesta 1995 yli kolminkertaisiksi. Vuonna 2010 eläkerahastoissa oli 134 miljardia euroa ja niihin kertyi maksuja hieman enemmän kuin maksettiin ulos. Todellinen ”eläkepommi” on sen sijaan ollut eläkerahastojen varojen riskisijoittaminen ns. hedge-rahastoihin ja pörssipeliin

Esitykset eläketurvan parantamiseksi:

- Eläkeikää ei saa nostaa.

- Rakennusalan työntekijöiden eläkeikää on laskettava 58 vuoteen.

- Kansaneläkkeen ja pienten työ-eläkkeiden vähimmäistaso on nostettava 900 euroon kuukaudessa verottomana. 63-64-vuotiaiden kansaneläkkeitä koskeva varhennusvähennys on poistettava ja heille on maksettava eläke täysimääräisenä. On alennettava ylisuuri 4,5 % superkarttuma, joka nostaa pidempään 68 ikävuoteen töissä jaksavien eläkkeen jopa 90 %:iin palkasta, koska se eriarvoistaa eläkeläisten asemaa.

- Taitetusta indeksistä on luovuttava ja on palattava alkuperäiseen käytäntöön eli työeläkeindeksi sidotaan yleiseen ansiotasokehitykseen.

- Elinaikakertoimen käyttöönotosta on luovuttava.

- Eläkevaroja ei saa käyttää riskisijoittamiseen. Työeläkerahasto tulee ottaa yhteiskunnan demokraattiseen hallintaan. Eläkeyhtiöiden johtajien ja hallitusten kohtuuttomia palkkoja ja palkkioita on leikattava.