Eduskuntapuolueiden sanat ja
teot lähipalveluissa
Vaalien lähestyessä on puolue toisensa jälkeen alkanut korostaa
kunnallisten peruspalvelujen merkitystä. Niitä väittävät puolustavansa myös
puolueet, jotka ovat hallituksessa ja kunnissa leikanneet näiden palvelujen
rahoitusta. Suomen kommunistinen puolue tuo vaaleihin rehellisen vaihtoehdon
leikkauspolitiikalle.
Valtionosuuksien leikkaajat
Hallituspuolueiden sanojen ja tekojen ristiriita tulee erityisen räikeästi
esille puheissa lähipalvelujen turvaamisesta. Samat puolueet, jotka ajavat kuntauudistuksella
palvelujen keskittämistä suuriin yksiköihin ja useimpien kuntien lopettamista,
tekeytyvät vaalien alla muka lähipalvelujen ystäviksi. Valtion
budjettiesityksessä ne jatkavat kuntien valtionosuuksien leikkauksia, jotka
nousevat Kataisen hallituksen kaudella jo yli miljardiin euroon vuodessa.
Jättikokoisia "hallintohimmeleitä"
Yhtä harhaanjohtavia ovat puheet vahvoista peruskunnista, jotka korvaavat
erilaisista kuntayhtymistä muodostuneita ”hallintohimmeleitä”. Kaikki
hallituspuolueet tukevat kuntauudistukseen liittyvää sote-uudistusta, jolla
sosiaali- ja terveyspalvelut aiotaan siirtää 25 – 37 sote-alueen hoidettavaksi.
Noin puolet kuntien tehtävistä aiotaan näin siirtää vaaleilla valittavilta
valtuustoilta epädemokraattisten sote-alueiden hallintaan. Tämä liittyy
oikeiston ja EU:n tavoitteisiin alistaa yhä useammat palvelut kaupalliselle
voitontavoittelulle.
Kaikki eduskuntapuolueet vastuussa
Kokoomuksesta SDP:hen ja Vasemmistoliittoon ulottuvan hallitusrintaman
ohella peruspalvelujen heikentämisestä ovat useissa kunnissa vastuussa myös
Perussuomalaiset ja Keskusta. Esimerkiksi Perussuomalaisten Timo Soini on
vaieten hyväksynyt Espoossa kokoomuksen johdolla valmistellut talousarviot,
joissa on alibudjetoitu peruspalveluja ja karsittu lähipalveluja.
Helsinki on räikeä esimerkki siitä, miten kaikki eduskuntapuolueet
toteuttavat peruspalveluja heikentävää ja yksityisiä markkinoita suosivaa
politiikkaa. Helsingin kaupunki teki viime vuonna voittoa yli 280 miljoonaa
euroa, kaupungin tileillä on noin miljardi euroa ja lainasaatavia on enemmän
kuin velkoja. Kaikesta tästä huolimatta eduskuntapuolueiden ryhmät hyväksyivät
yksimielisesti budjetin, joka heikentää palvelujen rahoitusta reaalisesti
useilla kymmenillä miljoonilla. Vain SKP:n ja Helsinki-listojen valtuutettu
esitti voitoista ohjattavaksi lisää rahaa palveluihin.
Kuntavaalien päävaihtoehdot
Kuntavaaleissa on kyse siitä, valitaanko leikkauspolitiikan jatkaminen vai
teot lähipalvelujen ja lähidemokratian puolesta.
SKP kutsuu äänestämään vaaleissa leikkauspolitiikkaa vastaan. Vaadimme,
että EU:n pankkitukien ja asevarustelun sijasta ohjataan lisää rahaa kuntien
palveluihin korottamalla valtionosuuksia, kuntien osuutta yhteisöverojen
tuotosta ja saattamalla pääomatulot kunnallisveron piiriin. Samalla kutsumme
tekemään tekoja, esimerkiksi kunnallisaloitteita ja asukastoimintaa,
lähipalvelujen hyväksi.