Vasemmistoliitto vaihtoi oman punavihreänvaihtoehdon ministerin köykäiseen salkkuun!

Kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen (Vas.) kirjoituksessa (AP 19.4. )”kritiikkiä ilman vaihtoehtoa”, mielestäni kehysriihessä pääministeri Jyrki Kaitainen (KOK.) vei Demareita ja Vasemmistoliittoa kuin pässiä narussa.

Muistin virkistämiseksi muutamia huomioita Vasemmistoliiton viimeaikaisista takin kääntämisistä. Ensin töikseen eduskuntavaalien jälkeen Vasemmistoliitto vaihtoi hallitusneuvotteluissa oman punavihreän vaihtoehdon ministerin salkkuihin. toiseksi, kehysriihessä Vasemmistoliitto suostui murusiin, jotka putosivat pääministeri Jyrki Kataisen (KOK.) pöydältä hallituksen kehysriihen neuvotteluissa ja kolmanneksi, vielä mädät kompromissit saivat jatkoa kurisopimuksen hyväksymisenä. Tämäkö Pekonen on sitä aitoa vasemmistoliittolaista politiikkaa? Toisin sanoen, Jyrki Kataisen hallitus jatkaa julkisten palvelujen leikkaamista ja raskaimmin pieni- ja keskituloisiin kohdistuvien verojen kiristämistä. SDP ja Vasemmistoliitto ovat pettäneet lupauksensa tasaverojen vastustamisesta, kuntien palvelujen turvaamisesta, työttömyyden vähentämisestä ja oikeudenmukaisesta tulonjaosta hyväksymällä valtiontalouden menokehykset.

Arvonlisäverojen korotukset vievät kuluttajilta noin 750 miljoonaa euroa. Tämä iskee raskaimmin pienituloisiin ja moniin pienyrittäjiin. Lisäksi kuntien rahoituksen leikkaaminen johtaa siihen, että yhä useammat kunnat nostavat veroja. Kaiken kaikkiaan pieni- ja keskituloisten verotusta kiristetään moninkertaisesti enemmän kuin suurituloisten noin sadan miljoonan lisävero, joka ei edes koske pääomatuloja. On käsittämätöntä, että vasemmistoministerit väittävät tätä epäsosiaalista verolinjaa muka oikeudenmukaiseksi.

Valtiontalouden menokehykset leikkaavat kuntien valtionosuuksia noin 580 miljoonaa euroa. Lisäksi hallitus päätti jo viime vuonna vähentää peruspalvelujen valtionosuuksia 631 miljoonaa, opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia 100 miljoonaa ja yhteisövero-osuuksia noin 260 miljoonaa euroa.

Rahoitusta leikkaamalla hallitus yrittää pakottaa kunnat rakennemuutokseen, jolla ajetaan alas lähipalveluja, työpaikkoja ja suurin osa kunnista. Tällaisten päätösten jälkeen ministerien puheet ”hyvinvointivaltion puolustamisesta” ovat suorastaan irvokkaita.

SDP ja Vasemmistoliitto ovat näillä ja muilla leikkauspäätöksillä valinneet puolensa kovaa uusliberalistista politiikkaa ja julkisten palvelujen kaupallistamista ajavien oikeistopuolueiden, EU-komissaarien ja pääomapiirien rinnalla. Erityisen oudossa seurassa on Vasemmistoliitto, joka toteuttaa hallituksessa juuri sitä politiikkaa, jota Euroopan vasemmisto ja eurooppalainen ammattiyhdistysliike jyrkästi vastustavat.

Pekosen mainitsema oikean suuntainen osaratkaisu työmarkkinatukeen ei poista työttömien ihmisten kurjuutta. Samaan aikaa hallitus leikkauksillaan ja verojen korotuksilla vaikeuttaa entisestään työttömien toimeentuloa ja vaikeuttaa heidän työllistymistä.

Poliittisen kokemukseni mukaan uskottavaa punavihreää vaihtoehtoa ei voi rakentaa pääministeri Kataisen työpöydältä pudonneiden murusten varaan, eikä mätien kompromissien vaaraan eikä vesitettyjen reformien varaa eikä myöskään Riihimäen kuntapolitiikkaa voi rakentaa kaupunginjohtaja Keskiruokaisen (KOK.))politiikan varaan.

Pekonen tivasi kirjoituksessaan vaihtoehtoa. Voin sanoa, että vaihtoehtoja hallituksen uusliberalistisen politiikalle on aina olemassa ja kutsun sinut vaihtoehtoa ajavien joukkoon ja tutustumaan puolueesi hallituspolitiikkaan kriittisesti suhtautuvien jäsenten kirjoituksiin esimerkiksi Kansan Uutisissa ja huolellisesti Occypy- toriliikkeen vaihtoehtoisiin esityksiin.

Olen ollut mukana keskustelamassa Eurooppalaisten ja suomalaisten näkemyksistä ja kansalaisten voimistuvasta vastarinnasta ja vaihtoehdosta Euroopan unionin uusliberalistiselle talousmallille. (Olen osallistunut vaihtoehdon valmisteluun ja kamppailuun Suomen hallituksen uusliberalistista politiikkaa vastaan ja myös osallistunut keskusteluin kuntauudistuksen vaihtoehdosta) Totean selväsanaisesti, että vaihtoehto on uusliberalismin talousmallille ja kapitalismille.

On päästävä eroon uusliberalistisen talousmallin kriisistä. Jos tätä talousmallia ei vastusteta, tulee kriisi syvenemää entisestään Euroopassa ja Suomessa.

Juuri tämä uusliberalistinen talous- ja rahoitusmalli, joka hallitsee Euroopan unionia ja kapitalistista globalisaatiota, on tullut kriisiin: se sai alkunsa USA:ssa ns. subprime-lainojen romahtamisesta, sitten tuli pankkikriisi, rahoituskriisi, julkisen velkaantumisen kriisi, talouskriisi, euron kriisi ja kriisi Euroopan unionissa. Jos tätä mallia ei kyseenalaisteta ja jos annetaan rahoitusmarkkinoille lisää valtaa ja tuomitaan Euroopan kansat loputtomiin uhrauksiin, kriisiä ei ratkaista, vaan se tulee syvenemään.

Kreikan tilanne kertoo kaiken: se Kauhea tilanne, johon Kreikan kanssa syöstiin, on kaksinkertaistanut Kreikan velan! Ja aikaisemmin tällä viikolla, osakemarkkinat jälleen hermostuivat Esipanijan velkojen hoidon vaikeuksista.

Tämän päivän kysymys on: mikä on tie ulos kriisistä toisin sanoen mikä on vaihtoehto? Ratkaisua ei löydy jatkamalla samaa logiikkaa, täytyy olla rohkeutta muutokseen.

Muutos on mahdollista!

Mikko Lund kirjoitti (AP 23.4.)” Kansaedustaja Anna-Kaisa Pekonen (vas.) (AP 19.4.) puolustaa Riihimäen viimeisten valtuustokausien kunnallispolitiikkaa. On haluttu tietoisesti investoida seiniin, kaupungin koulurakennusten korjauksiin, päiväkoteihin ja Kirjauksen vanhusten palvelukeskukseen yms.. On ollut hyvä tarkoitus parantaa lasten, nuorten ja vanhusten tulevaisuuden palveluja, siksi satsattu seiniin.” Kaupungin ylivelkaantumisen syyksi ja selitykseksi ei kelpaa lainarahoilla rahoitetut investoinnit seiniin kuten Pekonen väittää. Seinät eivät ole velkaa ottaneet vaan kaupunginjohtaja ja luottamusmiehet jotka ovat päätöksen niistä tehneet. Eikä seinät paranna palveluita, eikä Lasten ja vanhusten hoitoja, eikä vähennä työttömyyttä vaan riittävät resurssit ja osaavat kaupungintyöntekijät ja vastuulliset virkamiehet.

Mielestäni Riihimäen kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen tohelolauman holtiton velanotto on ajamassa väistämättä kaupungin lähiaikoina kriisikunnaksi ja näin valtion syliin. Kriisikunnan määrittelemiseen tarvitaan kuuden kriteerin täyttymistä - Riihimäki täyttää nyt jo tietojeni mukaan neljä näistä kriteereistä – mahdollisesti kuusi kriteeriä tulee täyteen kesäkuussa eli kaupunkimme on valtion määritelmän mukainen Kriisikunta.

Lund kirjoitti samaisessa artikkelissa, ”Näyttää siltä, ettei kansanedustaja kiireiltään ole ehtinyt perehtyä mainitsemaansa selvitykseen tai ei sitä ymmärrä. Kehotan palaamaan asiaan ja lukemaan huolellisesti selvityksen kuntatalouden painelaskelmista Riihimäen tosiasiallisen tilanteen.”

Sallittaneen muutamia minun lainauksia hallituksen kuntatalouden nykytilaa ja painelaskelmia vuosilta 2010-2014 käsittelevästä selvitysosasta, johonka myös Mikko Lund viittaa. Ensinnäkin, ”Kanta-Hämeen kunnat ovat velkaantuneita, sillä maakunnassa peruskuntien nettovelka on maan kolmanneksi suurin ja konsernivelka seitsemänneksi pienin. Kanta-Häme velkaantui vuonna 2010 maakunnista eniten koko maassa.”

…”Suhteellinen velkaantuneisuus ylitti 50 % Hattulassa, Hausjärvellä, Hämeenlinnassa, Janakkalassa ja Lopella. Kaikkien niiden liikkumavara velkaantumisen suhteen on selvästi heikentynyt, poikkeuksena Riihimäki, jossa liikkumavara oli erittäin huono. Suhteellinen velkaantuneisuus oli siellä 72,8 % joka on maakunnan korkein. Nämä luvut eivät ole minun mielikuvituksen tuotoksia.

Lisäksi (AP 26.11.2011)kirjoituksessa ”Seinät nielevät kunnilta miljoonia ” todetaan, että Riihimäen velka on kymmenessä vuodessa kolmenkertaistunut ja velkamäärä on kipurajalla ja velka on myös suurempi kuin kaupungin vuoden 2011 budjetti. Samaisessa kirjoituksessa ”Kuntaliiton apulaisjohtaja Reijo Vuorinen sanoo olevansa huolissaan erityisesti Riihimäen lainamäärän kasvusta.”

Riihimäen kaupunginjohtajan ja hallituksen kannattaa ottaa huomioon myös yhdentymispyrinnöissä oma ylivelkaantuneisuus ja Hausjärven ja Lopen velat. Kaupunginvaltuutetut joutuvat talouden sopeuttamisesta keskustelemaan ja etsimään vaihtoehtoa nykyiselle ylivelkaantumiselle - viimeistään kesäkuun valtuuston kokouksessa käsittelemään ja päättämään leikkauslistoista.

Riihimäen nykyiselle velkaiselle talouden hoidolle ja poliittiselle linjalle löytyy vaihtoehto. Tästä vaihtoehdosta kuin kuntakartta harjoituksista riittää runsaasti parran pärinään näin kunnallisvaalivuonna takuuvarmasti.

Politiikan tekeminen hyvässä tarkoituksessa on kestämättömin keinoin tuhoon tuomittu vaihtoehdoton tie ja linja toveri Pekonen.

Reijo Sutinen
riihimäkeläinen
kansalaisaktiivi

Edullisen ja reilun lähikaupan puolesta

HOK-ELANNON VAALEISSA
nro. 875  Reijo sutinen 
Riihimäki

HOK-Elannon vaalien äänestysaika on 2.5.-14.5. 2012
Jos äänestät internetissä, äänestysaika on poikkeava. Se alkaa 2.5. klo 7.00 ja päättyy 9.5. klo 17.00.

Äänioikeutettuja vaaleissa ovat kaikki vuoden 2011 loppuun mennessä HOK-Elannon jäseneksi eli asiakasomistajaksi liittyneet ja 15 vuotta täyttäneet.

Vaalien tulos julkistetaan 16.5.2012 näillä nettisivuilla. Lisäksi vaalien tulos julkaistaan mm. Helsingin Sanomissa sunnuntaina 20.5.2012 sekä heinäkuun Yhteishyvässä. Edellisten vaalien tapaan julkistamme nettisivuilla kaikkien ehdokkaiden saamat äänimäärät

Vaihtoehtoinen eurooppalainen huippukokous kokosi vastarintaa

Yrjö Hakanen – 04.04.2012


Viikko sitten kokoontuivat Kööpenhaminassa EU-maiden valtiovarainministerit paisuttamaan pankkien tukea kansalaisten kustannuksella. Samaan aikaan Brysselissä vaihtoehtoinen huippukokous kokosi vastarintaa sosiaalisten oikeuksien ja demokratian alasajon pysäyttämiseksi.
Euroopan vasemmiston ja Transform!-verkoston järjestämään vaihtoehtoiseen kokoukseen osallistui noin 200 radikaalin vasemmiston, ay-liikkeen, kansalaisliikkeiden ja tutkijayhteisöjen edustajaa 23 EU-maasta. Kaksipäiväisessä kokouksessa ei tyydytty vain analysoimaan kriisiä tai esittelemään omia järjestöjä. Nyt keskusteltiin siitä, mitä voidaan tehdä yhdessä.
Ay-liikkeen politisoituminen
Vaihtoehtoisessa kokouksessa näkyi useiden EU-maiden ammattiliittojen taistelun politisoituminen. Esimerkiksi Saksan IG Metallin edustaja Horst Schmitthenner korosti ay-liikkeen tarvetta ottaa aktiivisesti osaa poliittiseen taisteluun EU:n talouskurisopimuksen hylkäämiseksi. Samasta puhuivat Belgian, Espanjan, Italian, Kreikan ja Ranskan ay-keskusjärjestöjen ja isojen liittojen edustajat.
Yhteisten kamppailujen ohella pohjaa vaihtoehtokokoukselle oli luonut se, että ay- ja kansalaisliikkeitä kokoavat foorumit, kuten eurooppalainen Joint Social Conference ja brittiläinen Coalition of Resistance, olivat kutsuneet Euroopan vasemmiston edustajia tapaamisiinsa. Brysselissä oli myös kansalaisliikkeistä laaja kirjo Maailman sosiaalifoorumin neuvostosta työttömien liikkeeseen, josta oli mukana Satu Kortelainen.
Yhteisiä tavoitteita
Keskustelujen yhteenvedossa Euroopan vasemmiston puheenjohtaja Pierre Laurent nosti kolme yhteistä tavoitetta:
1) EU:n talouskurisopimuksen ja hallitusten harjoittaman leikkaus- ja yksityistämispolitiikan torjuminen. Pankkien sijasta on tuettava vaikeuksissa olevia ihmisiä.
2) Euroopan keskuspankin roolin muutos niin, että se voi antaa – demokraattisessa kontrollissa – suoraan valtioille lainaa sosiaalisesti järkeviin julkisiin investointeihin. Nythän EKP antaa pankeille lainaa 1 % korolla ja pankit lainaavat rahat edelleen valtioille moninkertaisella, jopa 15 % korolla.
3) Demokratian alasajon pysäyttäminen. Vaatimukset mm. EU-sopimuksia koskevista kansanäänestyksistä ja rahoitusmarkkinoiden alistamisesta demokratialle.
…ja yhteistä toimintaa
Kokouksessa tehtiin monia aloitteita tiiviimmästä yhteistyöstä. Kriittisen ay-verkoston aktiivi Sippo Kähmi esitti vasemmiston, ay- ja kansalaisliikkeiden voimien kokoamista todellista demokratiaa vaativan toriliikkeen kansainväliseen toimintapäivään 12.toukokuuta.
Euroopan vasemmisto valmistelee kansalaisaloitetta EU:n vakausrahaston korvaavasta sosiaalisen ja solidaarisen kehityksen rahastosta, joka olisi julkisessa omistuksessa ja johon varoja koottaisiin muun muassa rahoitusmarkkinaverolla. Italialaiset ehdottivat marraskuulle Firenze +10 –tapahtumaa, joka kokoaisi kurjistamispolitiikkaa vastaan samaan tapaan kuin Firenzessä 10 vuotta sitten pidetty Euroopan sosiaalifoorumi kokosi Irakin sotaa vastaan.
Esillä olivat myös Ranskan ja Kreikan vaalit sekä Irlannin kansanäänestys EU:n talouskurisopimuksesta. Esimerkiksi Ranskassa presidentinvaalin galluppien kärjessä oleva sosialistien ehdokas vaatii sopimuksen uudelleenneuvottelemista. Sopimusta vastustavat kommunistit ja radikaali vasemmistorintama vaativat myös kansanäänestystä.
Kokouksesta tehty englanninkielinen videokooste löytyy tästä linkistä.
Entä Suomessa?
Täällä Suomessa on syytä kysyä, miksi SDP ja Vasemmistoliitto hyväksyvät talouskurisopimuksen, joka alistaa jäsenmaiden budjetit EU-komission kontrolliin, ja oikeiston ajamat leikkauslistat, joita vastaan muualla Euroopassa järjestetään yleislakkoja, mielenosoituksia, kansanäänestysaloitteita ja parlamenttikamppailuja?
Eräs jatko Brysselin keskusteluille on Vaihtoehtoinen kuntafoorumi, jonka SKP järjestää yhteistyössä Euroopan vasemmiston ja DSL:n kanssa 14.huhtikuuta Helsingin Paasitornissa.

Euroopan vasemmiston puheenjohtaja Pierre Laurent teki yhteenvetoa vaihtoehtoisen huippukokouksen keskusteluista. / Satu Kortelainen

Kehysriihi kyykyttää köyhiä ja duunareita

Mielipidekirjoitus eli toisenlaisen näkemyksen kehysriihestä vastineeksi Vasemmistoliiton kansanedustaja Aino-Kaisa Pekosen kirjoitukseen (Aamuposti 2.4.2012 Arkadianmäeltä)

                                                             .................

Hallitus päätti kehysriihessä ”sopeuttaa” eli leikata julkista taloutta kaikkiaan 2,7 miljardia euroa (2 700 000 000 euroa). Noin 1.2 miljardia toteutetaan suorilla leikkauksilla ja loput 1,5 miljardia verojen kiristämisillä.

Tavalliselle duunarille vasemmistoliiton politiikka kokoomusvetoisessa hallituksessa tarkoittaa leikkauslistoja, kalliimpaa ruokaa, kalliimpia lääkkeitä ja entistä vähemmän ostovoimaa. Esimerkiksi arvonlisäveron korotetamminen yhdellä prosenttiyksiköllä merkitsee, että leikkaa kuluttajilta ja osin myös pienyrittäjiltä yhteensä noin 750 miljoonaa euroa. Tämä kohdistuu kaikkein raskaimmin pienituloisiin, joiden menoista ruuan ja muiden välttämättömyystarvikkeiden kulutus vie suuremman osa kuin isotuloisilla.

Vasemmistoliiton kellokkaiden kirjoitukset ja puheet tuloerojen kaventamisesta ovat halpaa ja valheellista retoriikkaa. Ja tähän samaan syyllistyy myös riihimäkeläinen kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen ma 2.4 aamupostin kirjoituksessaan Arkadianmäeltä. Kokonaisvaikutukseltaan leikkauspolitiikassa kuilu rikkaiden ja köyhien välillä vain kasvaa ja sen näkee sokea Reettakin.

Pieni- ja keskituloisiin iskee kovimmin kuntien valtionosuuksien leikkaaminen 520 miljoonalla eurolla. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusindeksi jäädytetään kolmeksi vuodeksi. Lisäksi hallitus lupaa selvittää kuntien lakisääteisten palveluvelvoitteiden vähentämistä eli palvelujen karsimista ja heikentämistä. Lisäksi leikataan kymmeniä miljoonia yliopistoilta. Opetus- ja kulttuuritoimen leikkaukset ovat yhteensä 138 miljoonaa.

Kun otetaan huomioon jo viime vuonna hallitusohjelman yhteydessä päätetyt yhteensä yli 700 miljoonan leikkaukset kuntien valtionosuuksiin (opetustoimi mukaan luettuna), leikkaa hallitus tällä eduskuntakaudella kuntien valtionosuuksia yhteensä noin 3,8 miljardia euroa. Tätä rajua leikkausta on yritetty kaunistella esittämällä kuntien rahoituksen ”lisäyksenä” se, että hallitus päätti jatkaa kuntien saamaa yhteisöveron jako-osuutta koskevaa määräaikaista lakia. Todellisuudessa jako-osuus säilyy siis nykyisenä. Kuntatalouden kiristymisellä perustellaan kehyspäätöksessä kuntien keskittämistä. Mitä lisävaikeuksia tämä tietää Riihimäen ennestään surkealle taloudelle etenkin kasvavalle velkataakalle Pekonen?

Lapsilisien indeksikorotukset jätetään tekemättä kolmelta vuodelta, mikä leikkaa niitä 100 miljoonalla. Varhaiskasvatuksen ja päivähoidon vastuu siirtyy sosiaaliministeriöltä opetusministeriön puolelle.

Työttömyysturva porrastetaan niin, että nuorilta ja alle 3 vuoden työsuhteessa olevilta leikataan ansiosidonnaisen turvan pituudesta viidennes (500 päivästä 400 päivään) ja jos ei osallistu määrättyihin aktivointitoimiin, vähennetään päivistä lisää 100. Nämä heikennykset ”myytiin” ay-liikkeelle lyhentämällä ansiosidonnaisen turvan piiriin pääsyn työssäoloehto 8 kuukaudesta 6 kuukauteen ja poistamalla työmarkkinatuen tarveharkinta puolison tulojen osalta. Vaikka työttömyys kasvaa, leikkaa hallitus työ- ja elinkeinoministeriön varoja 2015 noin 80 miljoonaa.

Peruskoulun päättäneille nuorille luvataan ”koulutustakuu” ja työpajatoimintaa, mutta kunnilta leikataan monin verroin enemmän kuin näihin tarkoituksiin osoitetaan lisärahoitusta. Opintotukeen tehdään ”kustannusneutraali” muutos, jolla lisätään tuen ”kannustavuutta” eli opiskelijoiden hiostamista.

Eläkkeiden leikkaaminen aloitettiin lopettamalla varhennettu vanhuuseläke, nostamalla osa-aikaeläkkeen ikäraja 61 vuoteen (1954 tai sen jälkeen syntyneillä) ja nostamalla työttömyyseläkeputken ikärajaa yhdessä vuodella (1957 ja sen jälkeen syntyneillä). Lisäksi on sovittu työmarkkinajärjestöjen johtajien kanssa, että viimeistään vuoden 2017 alkuun mennessä toteutetaan eläkemuutokset, joita koskevat jatkoneuvottelut koskevat muun muassa eläkeikärajan nostamista, varhaiseläkejärjestelmiä ja eläkkeen karttumista.

Vasemmiston ministerit ovat kehuskelleet myös julkisuudessa ja kylillä kehysriihen oikeudenmukaisia, jopa solidaarisia päätöksiä. Mutta mitä oikeudenmukaisuutta on siinä, että lisätään huipputuloisten ja miljoonaperintöjen saajien veroja 115 miljoonalla, kun toisessa vaakakupissa ovat pieni- ja keskituloisiin raskaimmin kohdistuvat yli kymmenen kertaa suuremmat arvonlisäverojen kiristykset ja peruspalvelujen leikkaukset? Puhumattakaan siitä, että suurimmalla osalla isoja, miljoonien pääomatuloja saavista verotusta ei kiristetä lainkaan. Hallitus jakaa pääomapiireille toisella kädellä jopa lisää verohelpotuksia: Yrityksille annetaan yhteisöverohyvitystä t&k-henkilöstön palkkamenoista, teollisuuden poistomahdollisuudet kaksinkertaistetaan, sijoittajat saavat verovähennyksen sijoittaessaan listaamattomiin kasvuyrityksiin ja listaamattomiin pk-yrityksiin tehtävien sijoitusten hankintameno-olettama nostetaan 50 prosenttiin. Pieniä askeleita oikeampaan suuntaan ovat lupaukset pankkiveron ja ns. windfall-veron käyttöönotosta sekä vähäpäästöisyyden pieni lisäkannustus energiaverotuksessa.

Tuloverotuksessa jätetään tekemättä indeksitarkistuksesta 2013 – 2014. Kaikkein pienituloisimpien osalta työtulovähennystä nostetaan ja myös perusvähennystä luvataan nostaa vähän. Nämä pienet kevennykset eivät kuitenkaan koske edes kaikkia pienituloisia. Lisäksi hallitus on sopinut työeläkemaksujen epäsosiaalisesta korotusmallista eli niitä nostetaan 0,2 % niin työntekijöiltä kuin työnantajilta, niin pieniltä ja kuin isoilta yrityksiltä. Pienituloisille epäedullista suuntausta verotuksessa ilmentää myös se, että valtionosuuksien leikkauksen seurauksena useat kunnat joutuvat nostamaan kunnallisia tasaveroja.

Jo hallitusohjelmassa sovitun kehitysyhteistyörahojen jäädyttämisen lisäksi hallitus päätti leikata kehitysyhteistyöstä 2015 lisäksi 30 miljoonaa euroa. Sen sijaan uusia asehankintoja hallitus ei ollut valmis karsimaan. Armeijan noin 1,5 miljardin euron tilausvaltuudet säilyvät ennallaan, vain kriisihallinnasta ja hankintojen indeksikorotuksesta leikataan 27 miljoonaa vuonna 2015. Maa- ja metsätalousministeriöltä leikataan 55 miljoonaa. Ympäristöhallinnosta leikataan 5 miljoonaa. Asuntopolitiikasta vähennetään 15 miljoonaa.

Liikenneinvestoinneissa hallitus siirsi hieman painotusta maanteistä raiteille. Tämä on hyvä uutinen, kun Pasilasta Riihimäellä päätettiin vihdoin rakentaa lisäraide helpottamaan esimerkiksi työmatkaliikennettä. Mutta kokonaisuutena liikennehankkeiden määrärahat ovat 2013-2016 vain muutamia kymmeniä miljoonia suuremmat kuin tätä ennen ja autonkäytön kilometrikorvauksia vähennetään 70 miljoonalla eurolla.

Kehysriihen jälkeen on kysyttävä, mitä politiikkaa Kataisen johtama sixpack-hallitus ajaa ja kenen hyväksi. Ministerit kantavat vastuuta lähinnä EU-pakkiherroille, suursijoittajille ja suuryrityksille näiden aiheuttamien velkojen ja vastuiden hoitamisessa kansalaisten enemmistön kustannuksella.

Hallitus on yhdeksän kuukauden aikana ehtinyt leikata julkisia menoja ja kiristää veroja jo yli viidellä miljardilla eurolla – siitä huolimatta, että Suomi täyttää EMU-kriteerit, julkinen velka on EU-maiden pienempiä ja talous kaipaisi kipeästi elvytystä ja investointeja, ei suinkaan leikkauksia -riihimäkeläinen kansanedusta ja kunnanhallituksen jäsen Aino-Kaisa Pekonen.

Reijo Sutinen

Kansalaisaktiivi

Riihimäki

Kuntien tappolistat torjuttava – toimintaa lähipalvelujen puolesta

SKP:n keskuskomitea 12.2.2012 –13.02.2012

Kuntaministerin johdolla valmisteltu esitys yli 260 kunnan lopettamisesta merkitsee toteutuessaan raakaa lähipalvelujen, kuntien itsehallinnon ja demokratian romuttamista. Asukkaiden tarpeet ja mielipiteet on täysin sivuutettu. SKP:n keskuskomitea vastustaa kuntien ja lähipalvelujen tappolistoja ja vaatii, että kuntauudistukselle määritellään yhdessä asukkaiden kanssa uusi suunta.

Hallituksen ajamassa kuntauudistuksessa on luovuttu hyvinvointivaltion perusperiaatteesta, jonka mukaan julkiset peruspalvelut ovat perusoikeuksia, jotka pitää turvata jokaiselle asuinpaikasta, varallisuudesta ja liikkumismahdollisuuksista riippumatta.

Jättikuntien muodostaminen on osa hallituksen ja EU:n politiikkaa, jolla karsitaan julkisia menoja ja alistetaan kaikki markkinoille. Kauppakamarit ovatkin ilmaisseet tukensa kuntauudistukselle juuri siksi, että se avaa kuntien palveluja kilpailulle ja yksityisille yrityksille.

Noin 70 jättikunnan muodostaminen ei tuo mitään helpotusta asukkaiden palvelujen ja niiden rahoituksen ongelmiin. Palvelujen tarpeet eivät vähene eivätkä palvelut parane karttoja uusiksi piirtämällä. Hallituksen puheilla vahvoista peruskunnista peitellään sitä, että tarkoitus lopettaa suuri osa lähipalveluista ja tehdä miljardiluokan leikkauksia kuntien rahoitukseen. Tällä lisätään eriarvoisuutta palveluissa ja heikennetään myös paikallisen talouden mahdollisuuksia.

Kuntien työntekijöille lupaillaan irtisanomisten välttämistä, mutta kuntaministeri Henna Virkkusen mukaan tarkoitus on vähentää henkilöstöä noin 10 prosentilla kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. Tämä merkitsee yli 40 000 työpaikan tuhoamista, vaikka työntekijöitä on nytkin liian vähän ja palvelujen tarpeet kasvavat muun muassa väestön ikääntyessä.

Hallitukselle kunta näyttää olevan vain työssäkäyntialue, palvelujen järjestäjä ja yksityisten markkinoiden edistäjä. Perustuslain mukaan kunnan pitäisi kuitenkin olla asukkaiden itsehallintoa. Pelkän järjestämisvastuun sijasta on tärkeää, että kunta myös pääsääntöisesti tuottaa itse palvelut. Silloin niitä voidaan kehittää asukkaiden tarpeista lähtien eikä sen mukaan, mistä yksityiset firmat laskevat saavansa eniten voittoa.

Tavoitteeksi demokraattinen hyvinvointikunta

SKP:n keskuskomitea vastustaa hallituksen esittämää kuntien lopettamisohjelmaa ja kehottaa kunnissa vastarintaan lähipalvelujen, demokratian ja itsehallinnon puolustamiseksi. Valtiovarainministeriön vain muutamille kuntien johtohenkilöille järjestämän kuulemiskierroksen sijasta on uudistuksesta järjestettävä kunnissa avoimia asukastilaisuuksia. Nyt tarvitaan myös kunnanvaltuutettuja, jotka nousevat puolustamaan kuntalaisten oikeuksia ja vastustamaan hallituksen ajamia lopettamislistoja.

Asukkaat eivät tarvitse jättimäisiä markkinakuntia vaan demokraattista hyvinvointikuntaa.

 Kunnallisten palvelujen rahoitusta on vahvistettava korottamalla valtionosuuksia, saattamalla myös pääomatulot kunnallisverolle ja muuttamalla kunnallisvero progressiiviseksi niin, että suurituloiset osallistuvat nykyistä enemmän palvelujen rahoittamiseen. Tämä on välttämätöntä terveydenhuollon, vanhustenpalvelujen, lasten päivähoidon ja muiden peruspalvelujen resurssipulan poistamiseksi.

Kuntien pitää olla edelläkävijöitä niin palvelujen kehittämisessä kuin uusien työpaikkojen luomisessa, työelämän parantamisessa ja työpaikkademokratian kehittämisessä. Tämä on suuri tasa-arvokysymys, kun pääosa kuntien työntekijöistä on matalapalkkaisia naisia.

2000-luvun haasteena on kehittää hyvinvointikunnasta myös ekologisesti kestävän kehityksen kunta. Se merkitsee lähipalvelujen sekä joukkoliikenteen, kunnallisen energiatuotannon ja muun muassa energiatehokkaaseen rakentamiseen panostavan kunnallisen rakennustoiminnan kehittämistä.

Kuntien päätöksenteko tulee uudistaa osallistuvan demokratian, lähidemokratian ja asukkaiden itsehallinnon periaatteiden mukaisesti. Asukkaiden suoria vaikutusmahdollisuuksia on lisättävä osallistuvalla budjetoinnilla, kansanäänestyksillä, kuntavaalien yhteydessä valittavilla kunnanosavaltuustoilla ja luomalla uudenlainen käytäntö, jossa valtuutetut ovat myös ”tilivelvollisia” toiminnastaan asukkaille. Lisäksi tarvitaan vaaleilla valittavat seutuvaltuustot ohjaamaan erikoissairaanhoidon, joukkoliikenteen ja maankäytön kaltaisia seudullisia asioita.



Solidaarisuus kreikkalaisten taistelulle

- 11.2.2012  YH

Kreikalle on saneltu uudet, entistä julmemmat lainaehdot. EU:, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston vaatimuksesta tehty Memorandum 2 sisältää nelisenkymmentä liuskaa yksityiskohtaisia määräyksiä uusista julkisten menojen leikkauksista, yksityistämisistä ja lakien heikennyksistä.

Julkiselta sektorilta pitää lopettaa 150 000 työpaikkaa. Kaikki valtionyritysten uudet työsopimukset pitää tehdä määräaikaisiksi. Ateenan ja Thessalonikin julkiset vesilaitokset on yksityistettävä. Minimipalkkoja on alennettava 22 % (586 euroon) ja nuorten minimipalkkaa 32 % (510 euroon). Yhdessä aiempien kriisiohjelmien kanssa palkkojen leikkaukset ovat jo 45 %. Työttömyysturva leikataan 22 %, mahdollisesti jopa 33 % (313 euroon). Kollektiivisten työehtosopimusten perustaksi minimipalkat, jos uutta sopimusta ei synny kolmen kuukauden kuluessa. Yleisen eläkkeen leikkaaminen 15 %. Bruttokansantuotteesta 1,5 % vastaavat miljardien leikkaukset erilaisiin sosiaalimenoihin. Kahden julkisen asuntolainajärjestelmän lopettaminen. Lisää veroja tavallisille kansalaisille, mutta verohelpotuksia suurfirmoille. - Ja kaikki tämä aiempien, kahden vuoden aikana tehtyjen leikkausten päälle.

Kreikan ay-liike on aloittanut uuden kaksipäiväisen yleislakon kurjistamisohjelmaa vastaan. Kommunistit ja vasemmistopuolue Synaspismos vaativat hallitusta eroamaan, uusia vaaleja ja julkisen velan yksipuolista mitätöimistä. ”Emme ole velkaa kenellekään! Emme maksa! Rahaeliitti, joka on velat tehnyt, maksakoon!” ”Vastarinta, solidaarisuus, heitetään ulos hallitus ja EU-EKP-IMF troikka”, vaadittiin tämän päivän mielenosoituksissa. (Ay-liike ja radikaali vasemmisto tuomitsivat provokaattorit, jotka lietsoivat väkivaltaa poliisien kanssa.)

On häpeäksi suomalaiselle työväenliikkeelle, että SDP:n ja Vasemmistoliiton edustajat ovat mukana hallituksen ja EU:n kautta vaatimassa kreikkalaisia alistumaan ”troikan” sanelemaan kurjistamisohjelmaan. Samalla ne ovat mukana hallituksessa, joka valmistelee uusia leikkausohjelmia myös Suomessa.

Kreikkalaisen ay-liikkeen, kommunistien ja vasemmistokoalition taistelulle on syytä antaa kaikki tuki!

Suurkunnat eivät ratkaise kuntien ongelmia

Hallituksen kuntarakenne uudistus esityksen mukaan lopettaa muun muassa Hämeen alueelta lopetetaan 17 kuntaa 22 kunnasta. Toisin sanoen esityksen mukaa Kanta-Hämeeseen tulisi olemaan  enään  kolme kuntaa ja Päijät-Hämeeseen kaksi kuntaa.

 Koko maan jakaminen vajaaseen 70 jättikuntaan ei perustu asukkaiden tarpeisiin eikä tuo mitään helpotusta kuntien taloudellisiin ja kunnallisten palvelujen ongelmiin. Hankkeen tavoitteena on päinvastoin miljardien eurojen karsiminen kuntien menoista, joka merkitsee kymmeniä tuhansien työpaikkoja lopettamista ja lähipalvelujen karsimista.

 Kuntaministerin asettaman työryhmän raportti osoittaa, että kuntien yhdistämisiä suuremmiksi aiotaan ajaa tarvittaessa läpi pakolla, jos kunnat eivät vapaaehtoisesti suostu lopettamaan itseään. Asukkaat aiotaan sivuuttaa myös kuntakierroksella, jossa valtiovarainministeriö kuulee kustakin kunnasta vain kymmentä johtohenkilöä.

 Hämeen kuntien raju vähentäminen ei perustu asukkaiden palvelutarpeiden konkreettiseen selvittämiseen. Työryhmä on kuitannut sen keskimääräisillä tilastoluvuilla kuntien ikärakenteista, huoltosuhteista jne. Päivähoidon, vanhustenpalvelujen, terveysasemien ja muiden peruspalvelujen arki ja lisäresurssien tarpeet on sivuutettu kylmästi. Edes sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteesta ei ole vielä selvyyttä.

 Hämeen kuntien ja lähipalvelujen lopettamisohjelma on osa hallituksen ja Euroopan unionin politiikkaa, jolla pyritään keskittämään palveluja ja päätösvaltaa niin, että julkisia menoja karsitaan ja luodaan siten lisää markkinoita yksityisille yrityksille. Palvelujen keskittäminen ja lähipalvelujen vähentäminen lisää eriarvoisuutta.

 Asukkaat eivät tarvitse jättikuntia vaan parempia palveluja, kattavaa lähipalvelujen verkostoa, lisää työntekijöitä palveluihin ja toimivaa lähidemokratiaa. Vastustan kriittisten kuntalaisten lailla kokoomusministerin johdolla valmisteltua kuntarakenteen muutosta ja vaatimalla sen sijaan valtiolta toimia kuntien palvelujen rahoituksen lisäämiseksi muun muassa kiristämällä suurituloisten verotusta ja laittamalla pääomatulot kuntaveron piiriin.

 Mielestäni työryhmän esitys osoittaa, että SDP:n, Vasemmistoliiton ja vihreiden edustajat ovat kuntauudistuksessa alistuneet täysin kokoomuksen vietäväksi. Asukkaiden tarpeet ja mielipiteet on sivuutettu oikeistolaisella talousajattelulla, jota hallitsee julkisten menojen leikkaaminen, lähipalvelujen karsiminen ja ihmisten jättäminen yhä laajemmin yksityisten markkinoiden armoille. Tukemalla kokoomusvetoista kuntamuutosta hallitusvasemmisto ja vihreät ovat myös mukana tukemassa kymmenien tuhansien työpaikkojen lopettamista ja palvelujen keskittämisen myötä myös sosiaalisesti ja ekologisesti kestämätöntä kehitystä.