Reijo Sutisen blogi
Blogiin kirjoitan mielipiteitä ja kommetteja ay-liikkeestä ja politiikasta. Antoisia lukuhetkiä kirjoituksien parissa -- vieraile myös sivuillani www.reijosutinen.com
sunnuntai 31. maaliskuuta 2013
lauantai 12. tammikuuta 2013
Kantsii kansallistaa
Hallituksen Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren
(kokoomus) mukaan valtion ryhtyminen Turun STX-telakan osaomistajaksi ei tule
kyseeseen, koska yritystoiminnan harjoittaminen kuuluu yksityisille
yrityksille. Tiistaina televisiossa esittämällään lausunnollaan Vapaavuori
kertoi avoimesti telakka- ja teollisuuspoliittisen linjan oikeistolaisen
ideologisen ytimen. Samalla hän asetti entistä oudompaan valoon SDP:n ja
Vasemmistoliiton osallistumisen tällaiseen hallituspolitiikkaan
EU asettaa telakkateollisuuden tukemiselle joitain
rajoituksia. Mutta ei laki eikä direktiivi kiellä valtioita osallistumasta
telakkateollisuuden omistamiseen.
Esimerkiksi: Ranskassa hallitus päätti joitain vuosia
sitten merkittävästä omistusosuudesta telakkateollisuuden siksi, että alan
turvaaminen on strategisesti tärkeää ja kansallinen etu. Näin olisi voitu tehdä
myös Suomessa. Kyse ei ole vain risteilijöiden rakentamisesta vaan esimerkiksi
meille erityisen tärkeästä pohjoisille alueille soveltuvan meriteknologisen
osaamisen säilyttämisestä ja kehittämisestä. Ja tietysti kyse on myös siitä,
asetetaanko etusijalle työllisyys vai yksityiset markkinat.
Voi oikeutetusti kysyä, onko mitään merkittäviä
teollisuuden rakennemuutoksia hoidettu Suomessa ilman valtiovallan merkittävää
roolia. Valtionyhtiöiden perustaminen oli keskeinen tekijä, kun Suomea
aikoinaan teollistettiin. Se oli tärkeä myös energiatuotannon ja myöhemmin
Nokian ejektoriniikkateollisuuden perustan rakentamisessa.
Tässä ja nyt tarvitaan valtion (ja
kuntien) yritystoiminnan aktiivista laajentamista. Jos STX:n Turun telakan pääomalainoittamiseen
liittyy telakan vanhojen tappioiden takia liikaa riskejä, eikö ole syytä
keskustella telakan kansallistamisesta? Samalla voitaisiin antaa työntekijöille
todellista vaikutusvaltaa yrityksen investointeihin ja avata myös telakan
alihankkijoille tulevaisuuden näköaloja
perjantai 26. lokakuuta 2012
Riihimäen sairaalan palvelutaso on turvattava
Riihimäen sairaalan alasajo on nostattanut asukkaiden kovan vastarinnan.
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin hallituksen riihimäkeläiset hallituksen jäsenet
Kari Kaistinen (SDP) ja Olli Puputti (KOK) ovat joutuneet
asukkaiden kovan kritiikin kohteeksi.
Reijo Sutinen
kertoo, että kaupunkilaiset ovat vuosikymmenten ajan tottuneet täyden
palveluiden sairaalapalveluihin.
- Sairaanhoitopiiri ei ole kuunnellut eikä ymmärtäneet
Riihimäen edustajana toimineen kirurgian ylilääkärin Olli Tammisen toimintaa, koska hän ei ole hyväksynyt sairaanhoitopiirin
strategiapaperiin pohjautuvaa Riihimäen palveluiden alasajoa. Sairaanhoitopiiri
on viitannut kintaalla yhteistyölle henkilöstön kanssa eikä liioin ole
vaivautunut tiedottamaan esitetyistä palveluiden alasajosta ja muutoksista,
sanoo Sutinen.
Alasajoa useassa
vaiheessa
Sutisen mukaan riihimäkeläiset muistavat hyvin erikoislääkärijohtoisen
aluesairaalan, jonka hyvää palvelutasoa he aivan oikein ja perustelluista
syistä kaipaavat.
Tänään palvelut näyttävät olevan enää muisto vain. Alasajo
on tehty useassa vaiheessa: Naistentautien toiminta lopetettiin kaksi vuotta
sitten, sitten lääkekeskus lopetettiin, kuten myös valvontayksikkö ja noin
puolet kirurgian ja sisätautien sairaansijoista. Lähtö koitti niin psykiatrian
vuodeosastolle, lonkkaproteesileikkauksille kuin terveyskeskuksen yöpäivystykselle.
-sairaanhoitopiirin luottamushenkilöt kutsuvat edellä mainittujen
päätösten toteuttamista ”strategiapaperin mukaiseksi kehittämiseksi”. Tätä ei missään
nimessä ole rehellistä, vielä vähemmän Riihimäen asukkaiden etujen mukaista
toimintaa, toteaa Sutinen.
Hänen mukaansa nyt uuden vaaleilla valittavan kaupunginvaltuuston on ensi työkseen yhdessä sairaalan henkilökunnan ja asukkaiden kanssa käytävä kaikki vaihtoehdot läpi sairaalapalvelujen säilyttämiseksi. Hyvinkään ja Riihimäen sairaaloiden yhteistyöstä on viimeinkin aloitettu yhteistyöneuvottelut.
Hänen mukaansa nyt uuden vaaleilla valittavan kaupunginvaltuuston on ensi työkseen yhdessä sairaalan henkilökunnan ja asukkaiden kanssa käytävä kaikki vaihtoehdot läpi sairaalapalvelujen säilyttämiseksi. Hyvinkään ja Riihimäen sairaaloiden yhteistyöstä on viimeinkin aloitettu yhteistyöneuvottelut.
Riihimäen hallintojohtaja Jussi Savola perusteli lokakuussa Riihimäen lukion vaalipaneelin
alustuspuheenvuorossaan yhteistyöneuvotteluja sillä, että vuoden 2014 alusta
terveydenhuoltolaki antaa potilaille valinnan vapauden valita, mistä hankkivat
erikoissairaanhoidon palvelut. Olettamus on, että iso osa seudun asukkaista
kääntyy lähinaapurin Hyvinkään puoleen. Muutoksella olisi vaikutuksia myös
Hämeenlinnaan, sanoo Sutinen.
Hän ennakoi, että kuntavaalien jälkeen tulossa rajut
sairaanhoitopiirejä koskevat valtakunnalliset muutokset Kataisen hallituksen
virkamiesvalmistelussa olevassa sosiaali- ja terveyspalveluiden
rakenneuudistuksen myötä.
-hyvä, että Hyvinkään kanssa on käynnistetty neuvottelut,
muitta tässäkin asiassa olisi pitänyt toimia ennakoivasti jo neljä vuotta
sitten.
Meidän kommunistien ja asukkaiden tulee toimia sairaala asiassa aktiivisesti
yhdessä Riihimäen sairaalan henkilökunnan kanssa parhaan tuloksen saamiseksi.
Julkisen
terveydenhuolto kuntoon
SKP:n kuntavaaliehdokkaana olevan Reijo Sutisen mukaan
kommunistien ja asukkaiden tulee toimia sairaala asiassa aktiivisesti yhdessä
Riihimäen sairaalan henkilökunnan kassa parhaan tuloksen saamiseksi.
Me kommunistit vaadimme julkisen terveydenhuollon laittamista kuntoon. Terveyserojen kaventamiseksi on kuntien perusterveydenhuolto tehtävä maksuttomaksi. Hoitotakuu on saatava toimimaan kaikissa terveyspalveluissa. Kuntien terveyskekuksissa on kehitettävä myös terveydenhuoltoa. Tämä edellyttää valtion rahoituksen lisäämistä. Erijoissairaanhoitoa ei saa siirtää nykyistä laajemmin kuntien vastuulle eikä alistaa yksityisille markinoille, listaa Sutinen.
(Tiedonantaja Riihimäki 26.10.2012)
Me kommunistit vaadimme julkisen terveydenhuollon laittamista kuntoon. Terveyserojen kaventamiseksi on kuntien perusterveydenhuolto tehtävä maksuttomaksi. Hoitotakuu on saatava toimimaan kaikissa terveyspalveluissa. Kuntien terveyskekuksissa on kehitettävä myös terveydenhuoltoa. Tämä edellyttää valtion rahoituksen lisäämistä. Erijoissairaanhoitoa ei saa siirtää nykyistä laajemmin kuntien vastuulle eikä alistaa yksityisille markinoille, listaa Sutinen.
(Tiedonantaja Riihimäki 26.10.2012)
.
keskiviikko 17. lokakuuta 2012
Vanhuspalvelulaista vääntämällä väännettiin surkea torso
Hallituksen
Hallituspuolueiden pitkällisen kinastelun ja kädenväännön jälkeen
syntynyt ratkaisu vanhuspalvelulaista on todella
surkea
torso. Sitovia henkilöstömitoituksia lupailleet SDP, Vasemmistoliitto ja vihreät
tekivät näyttävän
mahalaskun,
jossa vanhuksia vedettiin taas kölin alta
- toisin sanoen petettiin jälleen kerran katteettomilla lupauksilla. Ainoana
puolueena sitovia henkilöstömitoituksia vastustanut kokoomus sai tahtonsa
läpi.
Hyvän hoidon vaatimaksi mitoitukseksi on sosiaali- ja terveysministeriön suosituksissa määritelty 0,7 – 0.8 hoitajaa vanhusta kohti ympärivuorokautisessa laitoshoidossa. Muissa pohjoismaissa suositukset ovat toista luokkaa korkeammalla. Suositusten toteuttamiseksi tarvittaisiin lisärahoitusta Kuntaliiton mukaan noin 240 miljoonaa euroa.
Hyvän hoidon vaatimaksi mitoitukseksi on sosiaali- ja terveysministeriön suosituksissa määritelty 0,7 – 0.8 hoitajaa vanhusta kohti ympärivuorokautisessa laitoshoidossa. Muissa pohjoismaissa suositukset ovat toista luokkaa korkeammalla. Suositusten toteuttamiseksi tarvittaisiin lisärahoitusta Kuntaliiton mukaan noin 240 miljoonaa euroa.
Hallituksen Budjettiriihen yhteydessä sovittiin, että mitään sitovia normeja ei nyt määritellä vaan kuntien toivotaan vapaaehtoisesti parantavan palveluja. Rahaa kunnille esitetään tähän vain pieni murto-osa tarvittavasta. Jos vapaaehtoisia suosituksia ei toteuteta, hallitus lupaa säätää 2015 asetuksella normit. Mutta niidenkin minimitaso olisi 0,5 työntekijää vanhusta kohti, mikä on vähemmän kuin nykyinen taso lähes kaikissa hoitopaikoissa. Eikä kokoomus ole sitoutunut edes tähän.
Eli ei tullut sitovia normeja eikä tarvittavaa rahaa, ei edes lupausta hyvän hoidon edellyttämien henkilöstömitoitusten toteuttamisesta myöhemminkään. Surkean torsoksi jääneen vanhuspalvelulain kaupantekijäiseksi hallitus leikkaa kuntien sosiaali-, terveys- ja muista peruspalveluista moninkertaisesti sen, mitä vanhuspalvelulain toteuttamiseen nyt luvataan.
Mitä
me kommunistit esitämme vanhuspalvelujen kuntoon laittamiseksi:
Vanhuspalvelulakiin on kirjattava hyvän hoidon edellyttämät sitovat henkilöstönormit niin kotihoidossa, palveluasumisessa kuin laitoksissa. Tämä edellyttää kunnallisten vanhuspalvelujen kehittämistä ja niiden alibudjetoinnin lopettamista. Omaishoitajien tukea on lisättävä. Vanhuksia ei saa rahastaa ja eriarvoistaa palveluseteleillä ja tehostetussa palveluasumisessa. Myös vammaisten oikeus hyvään hoitoon ja itsemääräämiseen on turvattava.
Reijo
Sutinen
SKP:n
kuntavaaliehdokas
Riihimäki
maanantai 15. lokakuuta 2012
Hyvät lähipalvelut lisäävät kunnan työllisyyttä
Riihimäellä on kartoitettava vanhusten palvelutarpeet ja
henkilöstön mitoittaminen sen pohjalta. Palvelut pitää järjestää kaupunkimme
omana toimintana, ja panostettava koulutukseen, jotta palveluiden hyvä laatu
pystytään turvaamaan. Hyvät Lähipalvelut ovat myös kaupunkimme työpaikkojen
turvaamista ja mahdollistaa niiden lisäämisen.
Parhaassa tapauksessa kodinhoitajat voisivat laittaa ruuat vanhusten kotona asiakkaan omista ruokatarpeista.
Siirtyminen sähköiseen asiointiin saattaa ihmiset mielestäni epätasa-arvoiseen asemaan palveluiden saannissa.
Olen huolissani pankkien kassapalvelujen supistamisesta, koska se vaikeuttaa vanhusten mahdollisuuksia hoitaa asioitaan. Kaikki eivät selviydy verkkopalveluissa. Kaupunkimme olisi järjestettävä palvelupisteitä, joissa voisi hoitaa avustajan opastuksella.
Riihimäki
Palvelutarve vain korostuu sodan jälkeen syntyneiden suurten
ikäluokkien eläköitymisen myötä. Pidän tärkeänä palveluiden turvaamista kaikille
ihmisille tasavertaisesti taloudellisesta asemasta riippumatta. Maksuton
palveluliikenne pitää ulottaa kaikkiin kaupungin osiin.
Vanhusten ruokapalveluissa suosittava aina kun se on
mahdollista lähellä tuetettua ruokaa.Parhaassa tapauksessa kodinhoitajat voisivat laittaa ruuat vanhusten kotona asiakkaan omista ruokatarpeista.
Siirtyminen sähköiseen asiointiin saattaa ihmiset mielestäni epätasa-arvoiseen asemaan palveluiden saannissa.
Olen huolissani pankkien kassapalvelujen supistamisesta, koska se vaikeuttaa vanhusten mahdollisuuksia hoitaa asioitaan. Kaikki eivät selviydy verkkopalveluissa. Kaupunkimme olisi järjestettävä palvelupisteitä, joissa voisi hoitaa avustajan opastuksella.
Tämä ongelma koskettaa paljon suurempaa joukkoa kuin vanhusväestöä.
Myös työttömät, maahanmuuttajat ja pientuloiset tarvitsevat
tukea ja opastusta. Kaikilla ei ole tietoteknisiä taitoja eikä varaa
tietokoneisiin. Nettiliittymiä ei voi liioin hankkia, jos luottotiedot eivät
ole kunnossa.
SKP vaatii:
¤ Vanhuspalvelulakiin saatava henkilökunta mitoitukset ja
budjettiin rahoitus
¤ Kommunistit vaativat kattavaa mitoitusta lakiin, kuntien
vastuuta ja omaisten tukemista
¤ SKP vaatii hoidon laadun ja raskauden huomioon ottavia,
sitovia henkilömitoituksia niin laitos- ja kodinhoidossa kuin palveluasumisessa
¤ Lakiin perustuva henkilöstömitoitus turvaa parhaiten hyvän
hoidon ja ehkäisee työssä uupumusta
¤ Vanhuspalveluja on kehitettävä kunnallisina palveluina, Mikä
merkitsee työntekijöiden määrän lisäämistä kunnissa. Työvoiman saatavuuden
turvaa järkevä palkkapolitiikka.
¤ Palveluiden alibudjetointi on lopetettava
¤ Kotona asumista tukevat parhaiten kunnalliset kotipalvelut
ja omaishoidon tuen lisääminen.
Reijo Sutinen nro 56
SKP:n kuntavaaliehdokasRiihimäki
perjantai 12. lokakuuta 2012
SKP:n Riihimäen vaaliteesejä
¤ Riihimäen talous kuntoon¤ Lähipalvelut ovat perusoikeus¤ Riihimäen sairaalan palvelut kuntoo¤ Vanhusten palvelut kuntoon ¤ Lasten ja nuorten hyvinvointi on taattava ¤ Asumismenoja on alennettava¤ Rakennettava vuokra-asunto¤ On luotava työpaikkoja ¤ Kunnat kestävän kehityksen tielle ¤ Leikkauslistoille on vaihtoehtoja ¤ Osallistuvan demokratian ja itsehallinnon puolesta
torstai 11. lokakuuta 2012
Riihimäki ei tarvitse toista jäähallia
Tämän kokoinen pikku
kaupunki ei tarvitse rakentaa uutta jäähallia. Nykyinen jäähalli riittänee vallan
mainiosti, mutta on päivän selvää, että Jäähallin kiinteistö on pidettävä
kunnossa ja myös kylmälaitteet.
Kuva on liikuntaa käsittelevästä kuntavaalipaneelista ke 10.10
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)