Ei tasaverolle ja pääomatulojen verotusta kiristettävä

Ei tasaverolle

Nykyinen suuntaus kohti tasaveroa on johtanut siihen, että verotuloista enää noin seitsemän prosenttia kootaan progressiivisilla valtion tuloveroilla. Oikeudenmukaisuuden ja kansalaisten tasa-arvon kannalta on tärkeää, että verot perustuvat veronmaksukykyyn. Kaikkia tuloja tulee verottaa samalla lailla tulojen myötä nousevan progressiivisen asteikon mukaan. Henkilön kaikki tulot pitää laskea yhteen, ovat ne sitten palkkaa, eläkettä tai pääomatuloa.

Myös kunnallisvero tulee muuttaa progressiiviseksi. Kunnilla on säilytettävä itsehallinto päättää omasta verotuksestaan, mutta valtion tulee päättää verotettavan tulon alaraja ja muut rajat, joiden puitteissa verotuksen progressio toteutetaan.

Verotettavan tulon alaraja tulee korottaa 1 100 euroon kuukaudessa korottamalla kunnallisverotuksen perusvähennystä. Valtion tuloveron ja kunnallisveron asteikot on laadittava niin, että keskimääräistä palkkatuloa suurempien tulojen verotus kiristyy nykyisestä ja sitä pienempien tulojen verotus kevenee. Tämä tasoittaisi merkittävästi kasvaneita tuloeroja ja ottaisi suurituloisten osalta takaisin viime vuosina alennettuja veroasteikkoja.

Pääomatulojen verotusta kiristettävä

Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudelle tulee määrätä yläraja, joka rajoittaa vähennysten käyttöä ylellisten luksus- ja sijoitusasuntojen hankkimiseen. Suurituloisia suosivaa kotitalousvähennystä tulee alentaa. Asumiskustannuksia ei pidä nostaa kiinteistöverolla. Tavanomainen asuminen pitää vapauttaa asteittain kiinteistöverosta.

Varallisuusvero tulee palauttaa suurille omaisuuksille ja siihen on säädettävä porrastus, joka lisää veroa omaisuuden arvon kasvaessa. Myös suurten perintöjen veroa tulee kiristää.

Kun kaikkia henkilökohtaisia tuloja ryhdytään verottamaan samalla tavalla, voivat pienet pääomatulot vapautua verosta. Tällaisessa järjestelmässä pitää myös alentaa pienten osakeyhtiöiden yhteisöveroa nykyisestä 26 prosentista. Sen sijaan nykyisenlaisessa järjestelmässä, jossa pääomatuloja verotetaan erikseen, yhteisövero pitää nostaa EU-maiden keskiarvoon, 27 prosenttiin.

Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta ei saa vähentää, vaan se tulee nostaa 50 prosenttiin. Yhteisöt tulee vapauttaa kirkollisverosta.

Työelämä uusiksi!

Euroopan ammatillisen yhteistyöjärjestön EAY:n keväällä julistamana toimintapäivänä keskiviikkona 29. syyskuuta on toimintaa ympäri Eurooppaa. Belgian Brysseliin odotetaan keskiviikkona jopa reilua sataatuhatta mielenosoittajaa, mutta myös useassa muussa Euroopan maassa järjestetään paikallisia mielenosoituksia, lakkoja ja muita tapahtumia. Suomessa toimintaa on suunnitteilla useammassa kaupungissa.

Suomessa työelämän suurimpia ongelmia ovat pitkään jatkunut suurtyöttömyys, tulonjaon epäoikeudenmukaisuus, pätkätyöt, työuupumus ja yleinen epävarmuus. 

Hallitukset ovat 90-luvun alun lamasta lähtien noudattaneet yhtä ja samaa talousoppia, joka on palvelut suurpääoman ja rikkaiden etuja. Matalatasoiset tupo-ratkaisut ja yritysten tukeminen muun muassa poistamalla työnantajien kela-maksu eivät ole turvanneet työllisyyttä. Julkisen talouden leikkaaminen ja yksityistäminen ovat vain heikentäneet mahdollisuuksia torjua kapitalistisen talouden kriisejä. 

Hallitusten puheet työllisyyden edistämisestä ovat suurta bluffi a. Valtion ja kuntien työllisyystoimia on vähennetty. Julkisen vallan aktiiviset työllisyystoimet ovat OECD maiden vähäisimpiä. 

Samaan aikaan työssä olevia hiostetaan ja pompotellaan yhä enemmän. On synnytetty useamman kerroksen työmarkkinat. Pieni eliitti saa huippupalkkaa, useimpien reaalinen toimeentulo on vaikeutunut ja Suomeen on luotu laaja työssäkäyvien köyhien joukko. 

Työnantajat ovat Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johdolla ryhtyneet murtamaan työehtosopimusten yleissitovuutta ja lakko-oikeutta. Vuokratyötä välittävien fi rmojen ja aliurakoitsijoiden avulla poljetaan räikeästi työehtoja. Väliaikaisesti Suomessa työssä olevat ulkomaiset työntekijät ovat usein vailla alkeellisiakin oikeuksia.

Esitykseni työelämän uudistamiseksi

•  Työelämään tarvitaan uudet normit, joilla lisätään työntekijöiden oikeutta vaikuttaa työhön, työehtoihin, työllisyyteen ja myös yritysten voitonjakoon ja investointeihin. Lakko-oikeutta on laajennettava·           
• On säädettävä minimipalkkalaki, joka takaa vähintään 1 500 euron kuukausipalkan normaalista työ-ajasta ja nostaa vastaavasti myös tuntipalkkoja.
• Työaikaa on lyhennettävä ansiotasoa alentamatta. Näin voidaan parantaa työllisyyttä, työssä jaksamista, työn ja perhe-elämän yhteensovittamista ja korjata työn ja pääoman välistä tulonjakoa työntekijöiden hyväksi.
• Irtisanomissuojaa on parannettava. Irtisanominen tulee tehdä työnantajille kalliimmaksi pidentämällä irtisanomisaikaa ja velvoittamalla yritys maksamaan takaisin yhteiskunnalta saamansa tuet.
•  Eläkeikää ei saa nostaa.
• Aktiivisella alue- ja maaseutupolitiikalla on luotava mahdollisuuksia koko maan tasapainoiselle kehittämiselle. Työelämä uusiksi!

Harmaa talous on kitkettävä pois!

Harmaa talous on paisunut pääomaliikkeiden vapautumisen, Euroopan unionin, kilpailuttamisen ja yksityistämisen myötä kuin pullataikina ja enemmänkin yli äyräiden. Harmaassa taloudessa liikkuu Suomessa arviolta jo yli 10 miljardia euroa vuodessa. Maksamatta jäävät verot ja työnantajanmaksut heikentävät työntekijöiden sosiaaliturvaa ja julkisten palvelujen rahoitusta.

Hallitus ja EU-komisaarit ovat sanoissa harmaata taloutta vastaan, mutta todellisuudessa ne ovat jopa suosineet talousrikollisuutta. Erityisesti valtionvarainministeriö on jarruttanut toimia harmaan talouden torjumiseksi ja siihen tarvittavien resurssien lisäämistä. Se taipui vasta painostuksen tuloksena ns. käänteiseen arvolisäveroon.

EY-tuomioistuimen mukaa ns. lähetetylle työvoimalle ei tarvitse mukaan työntekomaan sopimusten mukaisia palkkoja. Tähän vedoten romutetaan sopimusturvaa.

Julkisten hankintojen ja palvelujen kilpailuttaminen, jossa usein ratkaisee hinta, on laajentanut harmaan talouden markkinoita.

Tilaajavastuulaki on jäänyt paperiksi, joka ei estä alihankintojen ketjuttamisista ja työnantajavastuiden kiertämistä. Suomesta on tehty eräänlainen veroparatiisi sallimalla ulkomaisten sijoitusten nimettömyyden suojassa tapahtuva verojen kiertäminen.

Reseptit harmaan talouden kitkemiseksi:

·         -Tilaajavastuu on ulotettava koko alihankintaketjuun ja hankintojen ketjuttamista on rajoitettava. Ay-liikkeelle on säädettävä kanneoikeus työntekijöiden oikeuksien puolustamiseksi.

·         -Pätkä- ja vuokratyön perusteeton teettäminen on estettävä. Ay-liikkeelle on annettava veto-oikeus pätkä- ja vuokratöiden käyttöönotossa ja sen valvonnassa.

·        - Työnantajalle on säädettävä velvoite huolehtia ulkomaalaisten työntekijöiden, myös ns. lähetettyjen työntekijöiden, ilmoittamisesta verottajalle ja verojen perimisestä.

·         -Työsopimuslakiin on lisättävä määräys siitä, että myös kaikkiin ulkomailta tilapäisesti tänne töihin lähetettyjen tai tulleista työntekijöihin sovelletaan suomalaisia yleissitovia työehtosopimuksia. Euroopan unionissa tulee ottaa käyttöön normi, jonka mukaan samasta työstä samassa maassa maksettava sama palkka.

·         -Sijoittajien ja yritysten mahdollisuus kiertää veroja veroparatiisien ja nimettömänä tapahtuvaa sijoittamisen kautta on estettä.

·        - Talousrikollisuuden torjumiseen resursseja ja valtuuksia on lisättävä.