Kuntien tappolistat torjuttava – toimintaa lähipalvelujen puolesta

SKP:n keskuskomitea 12.2.2012 –13.02.2012

Kuntaministerin johdolla valmisteltu esitys yli 260 kunnan lopettamisesta merkitsee toteutuessaan raakaa lähipalvelujen, kuntien itsehallinnon ja demokratian romuttamista. Asukkaiden tarpeet ja mielipiteet on täysin sivuutettu. SKP:n keskuskomitea vastustaa kuntien ja lähipalvelujen tappolistoja ja vaatii, että kuntauudistukselle määritellään yhdessä asukkaiden kanssa uusi suunta.

Hallituksen ajamassa kuntauudistuksessa on luovuttu hyvinvointivaltion perusperiaatteesta, jonka mukaan julkiset peruspalvelut ovat perusoikeuksia, jotka pitää turvata jokaiselle asuinpaikasta, varallisuudesta ja liikkumismahdollisuuksista riippumatta.

Jättikuntien muodostaminen on osa hallituksen ja EU:n politiikkaa, jolla karsitaan julkisia menoja ja alistetaan kaikki markkinoille. Kauppakamarit ovatkin ilmaisseet tukensa kuntauudistukselle juuri siksi, että se avaa kuntien palveluja kilpailulle ja yksityisille yrityksille.

Noin 70 jättikunnan muodostaminen ei tuo mitään helpotusta asukkaiden palvelujen ja niiden rahoituksen ongelmiin. Palvelujen tarpeet eivät vähene eivätkä palvelut parane karttoja uusiksi piirtämällä. Hallituksen puheilla vahvoista peruskunnista peitellään sitä, että tarkoitus lopettaa suuri osa lähipalveluista ja tehdä miljardiluokan leikkauksia kuntien rahoitukseen. Tällä lisätään eriarvoisuutta palveluissa ja heikennetään myös paikallisen talouden mahdollisuuksia.

Kuntien työntekijöille lupaillaan irtisanomisten välttämistä, mutta kuntaministeri Henna Virkkusen mukaan tarkoitus on vähentää henkilöstöä noin 10 prosentilla kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. Tämä merkitsee yli 40 000 työpaikan tuhoamista, vaikka työntekijöitä on nytkin liian vähän ja palvelujen tarpeet kasvavat muun muassa väestön ikääntyessä.

Hallitukselle kunta näyttää olevan vain työssäkäyntialue, palvelujen järjestäjä ja yksityisten markkinoiden edistäjä. Perustuslain mukaan kunnan pitäisi kuitenkin olla asukkaiden itsehallintoa. Pelkän järjestämisvastuun sijasta on tärkeää, että kunta myös pääsääntöisesti tuottaa itse palvelut. Silloin niitä voidaan kehittää asukkaiden tarpeista lähtien eikä sen mukaan, mistä yksityiset firmat laskevat saavansa eniten voittoa.

Tavoitteeksi demokraattinen hyvinvointikunta

SKP:n keskuskomitea vastustaa hallituksen esittämää kuntien lopettamisohjelmaa ja kehottaa kunnissa vastarintaan lähipalvelujen, demokratian ja itsehallinnon puolustamiseksi. Valtiovarainministeriön vain muutamille kuntien johtohenkilöille järjestämän kuulemiskierroksen sijasta on uudistuksesta järjestettävä kunnissa avoimia asukastilaisuuksia. Nyt tarvitaan myös kunnanvaltuutettuja, jotka nousevat puolustamaan kuntalaisten oikeuksia ja vastustamaan hallituksen ajamia lopettamislistoja.

Asukkaat eivät tarvitse jättimäisiä markkinakuntia vaan demokraattista hyvinvointikuntaa.

 Kunnallisten palvelujen rahoitusta on vahvistettava korottamalla valtionosuuksia, saattamalla myös pääomatulot kunnallisverolle ja muuttamalla kunnallisvero progressiiviseksi niin, että suurituloiset osallistuvat nykyistä enemmän palvelujen rahoittamiseen. Tämä on välttämätöntä terveydenhuollon, vanhustenpalvelujen, lasten päivähoidon ja muiden peruspalvelujen resurssipulan poistamiseksi.

Kuntien pitää olla edelläkävijöitä niin palvelujen kehittämisessä kuin uusien työpaikkojen luomisessa, työelämän parantamisessa ja työpaikkademokratian kehittämisessä. Tämä on suuri tasa-arvokysymys, kun pääosa kuntien työntekijöistä on matalapalkkaisia naisia.

2000-luvun haasteena on kehittää hyvinvointikunnasta myös ekologisesti kestävän kehityksen kunta. Se merkitsee lähipalvelujen sekä joukkoliikenteen, kunnallisen energiatuotannon ja muun muassa energiatehokkaaseen rakentamiseen panostavan kunnallisen rakennustoiminnan kehittämistä.

Kuntien päätöksenteko tulee uudistaa osallistuvan demokratian, lähidemokratian ja asukkaiden itsehallinnon periaatteiden mukaisesti. Asukkaiden suoria vaikutusmahdollisuuksia on lisättävä osallistuvalla budjetoinnilla, kansanäänestyksillä, kuntavaalien yhteydessä valittavilla kunnanosavaltuustoilla ja luomalla uudenlainen käytäntö, jossa valtuutetut ovat myös ”tilivelvollisia” toiminnastaan asukkaille. Lisäksi tarvitaan vaaleilla valittavat seutuvaltuustot ohjaamaan erikoissairaanhoidon, joukkoliikenteen ja maankäytön kaltaisia seudullisia asioita.



Solidaarisuus kreikkalaisten taistelulle

- 11.2.2012  YH

Kreikalle on saneltu uudet, entistä julmemmat lainaehdot. EU:, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston vaatimuksesta tehty Memorandum 2 sisältää nelisenkymmentä liuskaa yksityiskohtaisia määräyksiä uusista julkisten menojen leikkauksista, yksityistämisistä ja lakien heikennyksistä.

Julkiselta sektorilta pitää lopettaa 150 000 työpaikkaa. Kaikki valtionyritysten uudet työsopimukset pitää tehdä määräaikaisiksi. Ateenan ja Thessalonikin julkiset vesilaitokset on yksityistettävä. Minimipalkkoja on alennettava 22 % (586 euroon) ja nuorten minimipalkkaa 32 % (510 euroon). Yhdessä aiempien kriisiohjelmien kanssa palkkojen leikkaukset ovat jo 45 %. Työttömyysturva leikataan 22 %, mahdollisesti jopa 33 % (313 euroon). Kollektiivisten työehtosopimusten perustaksi minimipalkat, jos uutta sopimusta ei synny kolmen kuukauden kuluessa. Yleisen eläkkeen leikkaaminen 15 %. Bruttokansantuotteesta 1,5 % vastaavat miljardien leikkaukset erilaisiin sosiaalimenoihin. Kahden julkisen asuntolainajärjestelmän lopettaminen. Lisää veroja tavallisille kansalaisille, mutta verohelpotuksia suurfirmoille. - Ja kaikki tämä aiempien, kahden vuoden aikana tehtyjen leikkausten päälle.

Kreikan ay-liike on aloittanut uuden kaksipäiväisen yleislakon kurjistamisohjelmaa vastaan. Kommunistit ja vasemmistopuolue Synaspismos vaativat hallitusta eroamaan, uusia vaaleja ja julkisen velan yksipuolista mitätöimistä. ”Emme ole velkaa kenellekään! Emme maksa! Rahaeliitti, joka on velat tehnyt, maksakoon!” ”Vastarinta, solidaarisuus, heitetään ulos hallitus ja EU-EKP-IMF troikka”, vaadittiin tämän päivän mielenosoituksissa. (Ay-liike ja radikaali vasemmisto tuomitsivat provokaattorit, jotka lietsoivat väkivaltaa poliisien kanssa.)

On häpeäksi suomalaiselle työväenliikkeelle, että SDP:n ja Vasemmistoliiton edustajat ovat mukana hallituksen ja EU:n kautta vaatimassa kreikkalaisia alistumaan ”troikan” sanelemaan kurjistamisohjelmaan. Samalla ne ovat mukana hallituksessa, joka valmistelee uusia leikkausohjelmia myös Suomessa.

Kreikkalaisen ay-liikkeen, kommunistien ja vasemmistokoalition taistelulle on syytä antaa kaikki tuki!

Suurkunnat eivät ratkaise kuntien ongelmia

Hallituksen kuntarakenne uudistus esityksen mukaan lopettaa muun muassa Hämeen alueelta lopetetaan 17 kuntaa 22 kunnasta. Toisin sanoen esityksen mukaa Kanta-Hämeeseen tulisi olemaan  enään  kolme kuntaa ja Päijät-Hämeeseen kaksi kuntaa.

 Koko maan jakaminen vajaaseen 70 jättikuntaan ei perustu asukkaiden tarpeisiin eikä tuo mitään helpotusta kuntien taloudellisiin ja kunnallisten palvelujen ongelmiin. Hankkeen tavoitteena on päinvastoin miljardien eurojen karsiminen kuntien menoista, joka merkitsee kymmeniä tuhansien työpaikkoja lopettamista ja lähipalvelujen karsimista.

 Kuntaministerin asettaman työryhmän raportti osoittaa, että kuntien yhdistämisiä suuremmiksi aiotaan ajaa tarvittaessa läpi pakolla, jos kunnat eivät vapaaehtoisesti suostu lopettamaan itseään. Asukkaat aiotaan sivuuttaa myös kuntakierroksella, jossa valtiovarainministeriö kuulee kustakin kunnasta vain kymmentä johtohenkilöä.

 Hämeen kuntien raju vähentäminen ei perustu asukkaiden palvelutarpeiden konkreettiseen selvittämiseen. Työryhmä on kuitannut sen keskimääräisillä tilastoluvuilla kuntien ikärakenteista, huoltosuhteista jne. Päivähoidon, vanhustenpalvelujen, terveysasemien ja muiden peruspalvelujen arki ja lisäresurssien tarpeet on sivuutettu kylmästi. Edes sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteesta ei ole vielä selvyyttä.

 Hämeen kuntien ja lähipalvelujen lopettamisohjelma on osa hallituksen ja Euroopan unionin politiikkaa, jolla pyritään keskittämään palveluja ja päätösvaltaa niin, että julkisia menoja karsitaan ja luodaan siten lisää markkinoita yksityisille yrityksille. Palvelujen keskittäminen ja lähipalvelujen vähentäminen lisää eriarvoisuutta.

 Asukkaat eivät tarvitse jättikuntia vaan parempia palveluja, kattavaa lähipalvelujen verkostoa, lisää työntekijöitä palveluihin ja toimivaa lähidemokratiaa. Vastustan kriittisten kuntalaisten lailla kokoomusministerin johdolla valmisteltua kuntarakenteen muutosta ja vaatimalla sen sijaan valtiolta toimia kuntien palvelujen rahoituksen lisäämiseksi muun muassa kiristämällä suurituloisten verotusta ja laittamalla pääomatulot kuntaveron piiriin.

 Mielestäni työryhmän esitys osoittaa, että SDP:n, Vasemmistoliiton ja vihreiden edustajat ovat kuntauudistuksessa alistuneet täysin kokoomuksen vietäväksi. Asukkaiden tarpeet ja mielipiteet on sivuutettu oikeistolaisella talousajattelulla, jota hallitsee julkisten menojen leikkaaminen, lähipalvelujen karsiminen ja ihmisten jättäminen yhä laajemmin yksityisten markkinoiden armoille. Tukemalla kokoomusvetoista kuntamuutosta hallitusvasemmisto ja vihreät ovat myös mukana tukemassa kymmenien tuhansien työpaikkojen lopettamista ja palvelujen keskittämisen myötä myös sosiaalisesti ja ekologisesti kestämätöntä kehitystä.