Espanjan demokratialiikkeen manifesti

 

Me olemme tavallisia ihmisiä. Olemme kuin sinä: ihmisiä, jotka lähtevät joka aamu opiskelemaan, töihin tai etsimään työtä, ihmisiä joilla on perhe ja ystäviä. Ihmisiä, jotka työskentelevät kovasti joka päivä tarjotakseen paremman tulevaisuuden lähipiirilleen. Jotkut meistä pitävät itseään edistyksellisinä, toiset konservatiiveina. Jotkut meistä ovat uskovaisia, toiset eivät. Joillain meistä on selkeästi määritellyt ideologiat, toiset ovat epäpoliittisia, mutta me olemme kaikki huolestuneita ja vihaisia ympärillämme vallitsevasta poliittisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta tilanteesta; korruptoituneiden poliitikkojen, liikemiesten ja pankkiirien jättäessä meidät avuttomiksi, ilman ääntä.

Tästä tilanteesta on muodostunut normaali, päivittäinen kärsimys, ilman toivoa paremmasta. Mutta jos yhdistämme voimamme, pystymme muuttamaan vallitsevan tilanteen. On aika muuttaa asioiden tilaa, aika rakentaa yhdessä parempi yhteiskunta. Siksi me vaadimme ponnekkaasti, että:

¤ Jokaisen edistyneen yhteiskunnan etusijalla tulee kulttuurin vapaus, kestävä kehitys, hyvinvointi ja ihmisten onnellisuus.

¤ Yhteiskuntamme tulisi turvata seuraavat kiistämättömät oikeudet: oikeus asuntoon, työhön, kulttuuriin, terveyteen, poliittiseen päätöksentekoon, henkilökohtaiseen kehitykseen sekä kuluttajan suoja terveelliseen ja onnelliseen elämään

u Hallituksemme nykytila ja taloudellinen järjestelmämme eivät huolehdi

näistä oikeuksista ja ovat monin paikoin esteenä ihmisten kehitykselle.

¤ Demokratia kuuluu kansalle (demos = ihmiset, krátos = hallitus), joka tarkoittaa että hallitus muodostuu meistä jokaisesta. Espanjassa suurin osa poliitikoista ei kuitenkaan edes kuuntele meitä. Poliitikkojen tulisi välittää meidän viestimme instituutioille, tarjota kansalaisille mahdollisuus poliittiseen osallistumiseen suorinta tietä ja näin edesauttaa koko yhteisön etua, sen sijaan että he rikastuisivat ja hyötyisivät meidän kustannuksellamme sekä avustaen ainoastaan suurten taloudellisten voimien diktatuuria pitäen heitä vallassa kaksipuoluejärjestelmällä, jonka murtamattomuuden akronyymeja PP & PSOE ovat.

¤ Vallanhimo ja vallan keskittyminen vain muutamille; tämä luo epätasa-arvoa, jännitteitä ja epäoikeidenmukaisuutta, joka taas johtaa väkivaltaan jonka me tuomitsemme. Vanhentunut ja luonnoton taloudellinen malli ruokkii sosiaalisen koneiston syöksykierrettä, joka kuluttaa itsensä rikastuttamalla muutamia ja sysäämällä loput köyhyyteen. Lopulta se romahtaa.

¤ Nykyisen järjestelmän tahto ja tarkoitus on rahan keskittäminen, huolimatta yhteiskunnallisesta hyödyllisyydestä tai hyvinvoinnista. Resursseja tuhlaten, planeettamme tuhoten, luomalla työttömyyttä ja tyytymättömiä kuluttajia.

¤ Kansalaiset ovat rattaita tässä koneistossa, joka on suunniteltu rikastuttamaan pientä vähemmistöä, joka ei välitä meidän tarpeistamme. Me olemme nimettömiä, mutta ilman meitä mitään tällaista ei olisi olemassa, sillä me liikutamme koko maailmaa.

¤ Jos me yhteisönä opimme olemaan luovuttamatta tulevaisuuttamme abstraktille taloudelle, joka ei koskaan tule hyödyttämään enemmistöä, me voimme lopettaa tämän hyväksikäytön josta me kaikki kärsimme.

¤ Me tarvitsemme eettisen vallankumouksen. Sen sijaan, että asetamme rahan ihmisten edelle, meidän pitää palauttaa se omaan käyttöömme. Me olemme ihmisiä, emme tuotteita. Minä en ole sen tulos mitä minä ostan, miksi minä ostan tai keneltä minä ostan. Kaikesta yllämainitusta johtuen olen raivoissani Luulen, että voin muutta sitä. Luulen, että voin auttaa. Minä tiedän, että yhdessäme voimme.

Yhdistyneinä kohti maailman muutosta  15. lokakuuta

15. lokakuuta kansalaiset ympäri maailmaa kokoontuvat kaduille ilmaistakseen suuttumuksensa siitä kuinka poliittikot ja suuryritykset polkevat heidän oikeuksiaan. Democracia real Ya (Tosi Demokratia Nyt) kutsuu Sinutkin osallistumaan tähän rauhanomaiseen protestiin, joko liittymällä toimintaamme tai järjestämällä jotain muuta toimintaa täksi päiväksi. On aika kohottaa äänemme. Kyseessä on meidän tulevaisuutemme, eikä mikään voi pidätellä miljoonien ihmisten voimaa, kun he yhdistyvät saavuttaakseen yhteisen päämäärän. Democracia real Ya on foorumi, joka perustettiin Espanjassa koordinoimaan kansalaisliikkeiden toimintaa.   

Tunnus ”Me emme ole kauppatavaraa poliittikkojen ja pankkiirien käsissä”, keräsi tuhansia ihmisiä kaduille 15. toukokuuta vaatimaan osallistuvampaa demokratiaa, torjumaan korruptiota Espanjan poliittisessa järjestelmässä ja vastustaakseen meille langetettuja ankaria talouspakotteita. Menestyksekkään ensimmäisen mielenosoituksen myötä syntyi uusia kansanliikkeitä. Acampandaseja (telttakyliä) pystytettiin useiden kaupunkien keskustoreille, hieman samaan tapaan kuin Tahir-aukion valtauksessa Kairossa. Telttakylien kansankokoukset mahdollistivat yhteisten päämäärien asettamisen kattavan epähierarkisen päätöksentekoprosessin kautta.

Toukokuun 15:n päivän liike laajeni nopeasti Espanjan ulkopuolelle ja innoitti toimintaa monissa kaupungeissa ympäri maailmaa, mm. Euro-sopimuksen vastaisin mielenosoituksin.

Talousvaikuttajien painostuksesta poliittiset päättäjämme toimivat hyödyttääkseen harvoja, välittämättä mahdollisista sosiaalisista, inhimillisistä tai ympäristöllisistä seurauksista. Tukemalla sotia taloudellisessa voitontavoittelussaan ja köyhdyttäessään kokonaisia kansakuntia, johtavat luokkamme riistävät meiltä oikeuden vapaaseen ja oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan.

Siksi me kutsumme Sinut yhtymään tähän rauhanomaiseen taisteluun ja levittämään sanomaa, että yhdessä meillä on mahdollisuus muuttaa tämä sietämätön tilanne. Lähtekäämme kaduille 15. lokakuuta. Heidän on tullut aika kuunnella meitä. Yhdistyneinä me saamme äänemme kuuluviin!

Lokakuun 15. toimintapäivä Helsingissä

Espanjasta liikkeelle lähtenyt kansalaisten demokratialiike on rantautunut myös Suomeen.Vastauksena  Democracia real  Ya!  :n heittämään haasteeseen järjestetään Helsingin Narinkkatorilla 15. lokakuuta 2011 n. klo 11.00 -14.00  toimintapäivä. Valmisteluun osallistuu toistakymmentä kansalaisjärjestöä.

Tapahtuman tarkoitus on innostaa kansalaisia keskusteluun ja toimintaan espanjalaisten esiin nostamalla teemalla: Me emme ole kauppatavaraa poliittikkojen ja pankkiirien käsissä.

VM huijaa kuntien rahoissa

Valtiovarainministeriö huijaa väittäessään, että valtion budjettiesitys lisää kuntien rahoitusta. Kuntien tulojen kasvuksi on ministeriön laskelmissa esitetty jopa yhteisöveron puoleen nykyisestä leikattu lisä-osa, taannehtivasti kunnille maksettavat osittaiset nelivuotistarkistukset ja kuntaverotukseen tehtävien vähennysten kompensoiminen.

Valtiovarainministeriökin tunnustaa, että sen esittämä valtionosuusprosentin leikkaus vie ensi vuonna 631 miljoonaa euroa. Tämä vie kunnilta neljässä vuodessa 2,6 miljardia euroa. Sen sijaan kuntien nykyisin saaman yhteisövero-osuuden 10 prosentin korotukset alentaminen 5 prosenttiin esitetään ministeriön laskelmissa harhaanjohtavasti muka kuntien tulojen lisäyksenä 270 miljoonalla. Todellisuudessa kuntien saama yhteisövero-osuus päinvastoin supistuu tämänvuotisesti tuolla 270 miljoonalla.

Ministeriö laskee kuntien tulojen kasvuksi myös valtionosuuksien indeksitarkistuksen, vaikka se koskee vain ns. laskennallisia kustannuksia ja kattaa vain osan kustannusten noususta. Reaalisesti indeksitarkistus jää siis miinukselle. Harhaanjohtava on myös valtiovarainministeriön tapa laskea valtion ja kuntien väliseen kustannustenjakoon nelivuotiskausittain taannehtivasti tehtävä tarkistus kuntien talouden vahvistumiseksi. Todellisuudessa se korvaa vain jo tapahtunutta kuntien menojen kasvua eikä kata sitä täysimääräisesti. Kuntiin kohdistuu myös osa valtion budjetin muista leikkauksista, kuten opetusministeriön hallinnonalan rajut määrärahojen vähennykset.

Lisäksi valtiovarainministeriö sivuuttaa sen, että valtiovalta on asettanut ja asettamassa kunnille lisää lakisääteisiä velvoitteita, joiden hoitaminen maksaa. Kunnille esitetty rahoitus ei kata kuin osittain muun muassa vanhuspalvelulain, oppilashuollon, lastensuojelun ja terveydenhuoltolain tuomia lisävelvoitteita. Yhtä vähän se ottaa huomioon kunta-alan palkkojen korotustarpeita.

Valtiovarainministeriö on esittänyt julkisuuteen myös laskelmia, joissa kuntien tulojen kasvu perustuu kuntaverojen korottamiseen ja vähintäänkin epävarmoihin ennusteisiin työttömyyden vähenemisestä. Joissain ministeriön laskelmissa on kuntien tulojen lisäykseksi esitetty myös verotuksen työtulo- ja perusvähennyksen korotuksen aiheuttaman kuntien verotulojen vähenemisen kompensoiminen.


Tekeillä uusi "kupru"

Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen liittyy hallitusohjelmaan kirjattuun linjaan, jonka mukaan kuntien palvelut tulee jatkossa rahoittaa kokonaan kuntien omilla verotuloilla ja palvelumaksuilla. Samalla se liittyy hallituksen ajamaan kuntien määrän rajuun vähentämiseen. Kuntien yhdistämistä jättiyksiköiksi perustellaan menojen ”säästämisellä” ja ”työssäkäyntialueita” vastaavalla kuntakoolla.

Mitään näyttöä suurkuntien tuomista säästöistä ei ole. Päinvastoin peruspalvelujen järjestäminen on todettu monissa selvityksissä edullisimmaksi ja tehokkaimmaksi pienehköissä, noin 20 000 asukkaan kunnissa. ”Työssäkäyntialue” on puolestaan muuttuvilla työmarkkinoilla melko lähinnä tilastollinen käsite.

Kunnan päätehtävät liittyvät peruspalvelujen järjestämiseen ja niiden tulee olla helposti lasten, nuorten, lapsiperheiden, työttömien, vanhusten, sairaiden ja muiden palveluja tarvitsevien saatavissa. Peruspalvelujen merkitystä ei muutenkaan voi typistää vain työmarkkinoiden palvelemiseen. Kouluilla ja muilla peruspalveluilla on tärkeä merkitys myös asuinalueiden työllisyyden, muiden palvelujen, eriarvoisuuden torjumisen ja yhteisöllisyyden kannalta.

Kunta- ja palvelurakenteiden keskittämisen todelliset tarkoitusperät löytyvät Elinkeinoelämän keskusliiton ja Kauppakamareiden ohjelmista: Kuntien palveluja pitää karsia, jotta yksityiselle bisnekselle syntyy lisää markkinoita.

Perustuslain mukaan kuntien päätöksenteon tulee perustua asukkaiden itsehallintoon. Hallituksen ylhäältä päin määräämä palvelujen keskittäminen, yksityistäminen ja kuntien liittäminen väkisin yhteen ovat jyrkässä ristiriidassa demokratian ja itsehallinnon periaatteiden kanssa.

Kuntakentällä onkin ilahduttavasti käynnistymässä kapinaliike kuntien valtionosuuksien leikkaamista, palvelujen keskittämistä ja kuntien lahtaamista vastaan.