Kehysriihi kyykyttää köyhiä ja duunareita

Mielipidekirjoitus eli toisenlaisen näkemyksen kehysriihestä vastineeksi Vasemmistoliiton kansanedustaja Aino-Kaisa Pekosen kirjoitukseen (Aamuposti 2.4.2012 Arkadianmäeltä)

                                                             .................

Hallitus päätti kehysriihessä ”sopeuttaa” eli leikata julkista taloutta kaikkiaan 2,7 miljardia euroa (2 700 000 000 euroa). Noin 1.2 miljardia toteutetaan suorilla leikkauksilla ja loput 1,5 miljardia verojen kiristämisillä.

Tavalliselle duunarille vasemmistoliiton politiikka kokoomusvetoisessa hallituksessa tarkoittaa leikkauslistoja, kalliimpaa ruokaa, kalliimpia lääkkeitä ja entistä vähemmän ostovoimaa. Esimerkiksi arvonlisäveron korotetamminen yhdellä prosenttiyksiköllä merkitsee, että leikkaa kuluttajilta ja osin myös pienyrittäjiltä yhteensä noin 750 miljoonaa euroa. Tämä kohdistuu kaikkein raskaimmin pienituloisiin, joiden menoista ruuan ja muiden välttämättömyystarvikkeiden kulutus vie suuremman osa kuin isotuloisilla.

Vasemmistoliiton kellokkaiden kirjoitukset ja puheet tuloerojen kaventamisesta ovat halpaa ja valheellista retoriikkaa. Ja tähän samaan syyllistyy myös riihimäkeläinen kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen ma 2.4 aamupostin kirjoituksessaan Arkadianmäeltä. Kokonaisvaikutukseltaan leikkauspolitiikassa kuilu rikkaiden ja köyhien välillä vain kasvaa ja sen näkee sokea Reettakin.

Pieni- ja keskituloisiin iskee kovimmin kuntien valtionosuuksien leikkaaminen 520 miljoonalla eurolla. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusindeksi jäädytetään kolmeksi vuodeksi. Lisäksi hallitus lupaa selvittää kuntien lakisääteisten palveluvelvoitteiden vähentämistä eli palvelujen karsimista ja heikentämistä. Lisäksi leikataan kymmeniä miljoonia yliopistoilta. Opetus- ja kulttuuritoimen leikkaukset ovat yhteensä 138 miljoonaa.

Kun otetaan huomioon jo viime vuonna hallitusohjelman yhteydessä päätetyt yhteensä yli 700 miljoonan leikkaukset kuntien valtionosuuksiin (opetustoimi mukaan luettuna), leikkaa hallitus tällä eduskuntakaudella kuntien valtionosuuksia yhteensä noin 3,8 miljardia euroa. Tätä rajua leikkausta on yritetty kaunistella esittämällä kuntien rahoituksen ”lisäyksenä” se, että hallitus päätti jatkaa kuntien saamaa yhteisöveron jako-osuutta koskevaa määräaikaista lakia. Todellisuudessa jako-osuus säilyy siis nykyisenä. Kuntatalouden kiristymisellä perustellaan kehyspäätöksessä kuntien keskittämistä. Mitä lisävaikeuksia tämä tietää Riihimäen ennestään surkealle taloudelle etenkin kasvavalle velkataakalle Pekonen?

Lapsilisien indeksikorotukset jätetään tekemättä kolmelta vuodelta, mikä leikkaa niitä 100 miljoonalla. Varhaiskasvatuksen ja päivähoidon vastuu siirtyy sosiaaliministeriöltä opetusministeriön puolelle.

Työttömyysturva porrastetaan niin, että nuorilta ja alle 3 vuoden työsuhteessa olevilta leikataan ansiosidonnaisen turvan pituudesta viidennes (500 päivästä 400 päivään) ja jos ei osallistu määrättyihin aktivointitoimiin, vähennetään päivistä lisää 100. Nämä heikennykset ”myytiin” ay-liikkeelle lyhentämällä ansiosidonnaisen turvan piiriin pääsyn työssäoloehto 8 kuukaudesta 6 kuukauteen ja poistamalla työmarkkinatuen tarveharkinta puolison tulojen osalta. Vaikka työttömyys kasvaa, leikkaa hallitus työ- ja elinkeinoministeriön varoja 2015 noin 80 miljoonaa.

Peruskoulun päättäneille nuorille luvataan ”koulutustakuu” ja työpajatoimintaa, mutta kunnilta leikataan monin verroin enemmän kuin näihin tarkoituksiin osoitetaan lisärahoitusta. Opintotukeen tehdään ”kustannusneutraali” muutos, jolla lisätään tuen ”kannustavuutta” eli opiskelijoiden hiostamista.

Eläkkeiden leikkaaminen aloitettiin lopettamalla varhennettu vanhuuseläke, nostamalla osa-aikaeläkkeen ikäraja 61 vuoteen (1954 tai sen jälkeen syntyneillä) ja nostamalla työttömyyseläkeputken ikärajaa yhdessä vuodella (1957 ja sen jälkeen syntyneillä). Lisäksi on sovittu työmarkkinajärjestöjen johtajien kanssa, että viimeistään vuoden 2017 alkuun mennessä toteutetaan eläkemuutokset, joita koskevat jatkoneuvottelut koskevat muun muassa eläkeikärajan nostamista, varhaiseläkejärjestelmiä ja eläkkeen karttumista.

Vasemmiston ministerit ovat kehuskelleet myös julkisuudessa ja kylillä kehysriihen oikeudenmukaisia, jopa solidaarisia päätöksiä. Mutta mitä oikeudenmukaisuutta on siinä, että lisätään huipputuloisten ja miljoonaperintöjen saajien veroja 115 miljoonalla, kun toisessa vaakakupissa ovat pieni- ja keskituloisiin raskaimmin kohdistuvat yli kymmenen kertaa suuremmat arvonlisäverojen kiristykset ja peruspalvelujen leikkaukset? Puhumattakaan siitä, että suurimmalla osalla isoja, miljoonien pääomatuloja saavista verotusta ei kiristetä lainkaan. Hallitus jakaa pääomapiireille toisella kädellä jopa lisää verohelpotuksia: Yrityksille annetaan yhteisöverohyvitystä t&k-henkilöstön palkkamenoista, teollisuuden poistomahdollisuudet kaksinkertaistetaan, sijoittajat saavat verovähennyksen sijoittaessaan listaamattomiin kasvuyrityksiin ja listaamattomiin pk-yrityksiin tehtävien sijoitusten hankintameno-olettama nostetaan 50 prosenttiin. Pieniä askeleita oikeampaan suuntaan ovat lupaukset pankkiveron ja ns. windfall-veron käyttöönotosta sekä vähäpäästöisyyden pieni lisäkannustus energiaverotuksessa.

Tuloverotuksessa jätetään tekemättä indeksitarkistuksesta 2013 – 2014. Kaikkein pienituloisimpien osalta työtulovähennystä nostetaan ja myös perusvähennystä luvataan nostaa vähän. Nämä pienet kevennykset eivät kuitenkaan koske edes kaikkia pienituloisia. Lisäksi hallitus on sopinut työeläkemaksujen epäsosiaalisesta korotusmallista eli niitä nostetaan 0,2 % niin työntekijöiltä kuin työnantajilta, niin pieniltä ja kuin isoilta yrityksiltä. Pienituloisille epäedullista suuntausta verotuksessa ilmentää myös se, että valtionosuuksien leikkauksen seurauksena useat kunnat joutuvat nostamaan kunnallisia tasaveroja.

Jo hallitusohjelmassa sovitun kehitysyhteistyörahojen jäädyttämisen lisäksi hallitus päätti leikata kehitysyhteistyöstä 2015 lisäksi 30 miljoonaa euroa. Sen sijaan uusia asehankintoja hallitus ei ollut valmis karsimaan. Armeijan noin 1,5 miljardin euron tilausvaltuudet säilyvät ennallaan, vain kriisihallinnasta ja hankintojen indeksikorotuksesta leikataan 27 miljoonaa vuonna 2015. Maa- ja metsätalousministeriöltä leikataan 55 miljoonaa. Ympäristöhallinnosta leikataan 5 miljoonaa. Asuntopolitiikasta vähennetään 15 miljoonaa.

Liikenneinvestoinneissa hallitus siirsi hieman painotusta maanteistä raiteille. Tämä on hyvä uutinen, kun Pasilasta Riihimäellä päätettiin vihdoin rakentaa lisäraide helpottamaan esimerkiksi työmatkaliikennettä. Mutta kokonaisuutena liikennehankkeiden määrärahat ovat 2013-2016 vain muutamia kymmeniä miljoonia suuremmat kuin tätä ennen ja autonkäytön kilometrikorvauksia vähennetään 70 miljoonalla eurolla.

Kehysriihen jälkeen on kysyttävä, mitä politiikkaa Kataisen johtama sixpack-hallitus ajaa ja kenen hyväksi. Ministerit kantavat vastuuta lähinnä EU-pakkiherroille, suursijoittajille ja suuryrityksille näiden aiheuttamien velkojen ja vastuiden hoitamisessa kansalaisten enemmistön kustannuksella.

Hallitus on yhdeksän kuukauden aikana ehtinyt leikata julkisia menoja ja kiristää veroja jo yli viidellä miljardilla eurolla – siitä huolimatta, että Suomi täyttää EMU-kriteerit, julkinen velka on EU-maiden pienempiä ja talous kaipaisi kipeästi elvytystä ja investointeja, ei suinkaan leikkauksia -riihimäkeläinen kansanedusta ja kunnanhallituksen jäsen Aino-Kaisa Pekonen.

Reijo Sutinen

Kansalaisaktiivi

Riihimäki